Opiskelijaedustajat kehittävät niin yliopistoa kuin omaa osaamistaan
BLOGI
Sujuvamman opiskeluarjen kehittäminen ei vaadi kristallipalloa, mutta heittäytymällä voi saada aikaan muutoksen niin yliopistossa kuin itsessään.
HYY etsii nyt opiskelijoita, jotka haluavat olla mukana kehittämässä omasta koulutusohjelmastaan juuri sellaista kuin sen opiskelijat haluavat – toisin sanoen haemme opiskelijaedustajia kaikkien koulutusohjelmien johtoryhmiin kaksivuotiselle toimikaudelle 2021–2022.
Väitän, että nämä opiskelijaedustajan tehtävät ovat samalla kenties kaikkein vaikutusvaltaisimpia ja sopivat ihan jokaiselle vaikuttamisesta kiinnostuneelle opiskelijalle opintojen vaiheesta ja aiemmasta kokemuksesta riippumatta. Miten tämä yhtälö toimii?
Koulutusohjelmien johtoryhmät määrittelevät ohjelman toiminnan keskeiset periaatteet tutkintovaatimuksista vuosittain tarjottavien kurssien suunnitteluun asti. Osana tätä joukkoa opiskelijaedustajat vaikuttavat suoraan niin omiin kuin kaikkien kanssaopiskelijoidensa opintoihin. Se jos mikä on vaikuttavaa.
Ongelmista ennakointiin
Usein opiskelijoiden halu vaikuttaa syntyy ongelmasta, joka halutaan korjata. Työssäni minulla on ilo kuulla monista tällaisista onnistumisista: opiskelijaedustajat ovat ratkaisseet ongelmia tentti-ilmoittautumisessa ja opintosuunnan valintatavassa, opintojen kuormittavuutta on jaettu tasaisemmin ympäri vuoden ja opiskelijoiden kauhuksi muodostuneet tenttikirjat on vaihdettu toisiin.
Parhaimmillaan opiskelijaedustajat vaikuttavat koulutusohjelmassa siihen, että tällaiset ongelmat eivät koskaan pääse syntymään. Tämä ei vaadi aikamatkailua tai kristallipalloa, vaan heittäytymistä opetuksen suunnitteluun. Opetussuunnitelman ja opetusohjelman valmistelu ovat koulutusohjelmien vaikuttamisen paikkoja, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus sementoida selkeät ja yhdenvertaiset toimintatavat, joustavat suoritusmahdollisuudet ja opiskelijoiden toivomat painotukset opetustarjonnassa.
Kysymällä itseltään (ja tarvittaessa myös muilta opiskelijoita), miten nämä suunnitelmat vaikuttavat meihin opiskelijoihin ja mitä me toivoisimme, opiskelijaedustajat tuovat suunnittelupöytään arvokkaan näkymän siihen, rakentuuko suunnitelmista sujuvia opintopolkuja vai pullonkauloja ja oikeusturvaongelmia. Näin ongelmiin reagoimisesta päästään ennakoivaan opetuksen ja opiskelijoiden aseman kehittämiseen. Se jos mikä on vaikuttavaa.
Työtä yhteisön eteen, mutta vähän itsellekin
Opiskelijaedustaja tekee työtä koko koulutusohjelmansa ja yhteisönsä kehittämiseksi. Samalla tulee kuin vahingossa kehittäneeksi itselleen uusia taitoja.
Opiskelijaedustajana toimiva Minea Antila kertoi hiljattain haastattelussaan, mihin hän on päässyt vaikuttamaan ja mitä tehtävästä on oppinut. Vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi opiskelijaedustajana toimimisen hienoimpia puolia onkin se, kuinka paljon tehtävä opettaa. Opetuksen taustalla toimivan päätöksenteon kulisseihin tutustuessa oppii monenmoista hyvän hallinnon saloista neuvottelu- ja organisointitaitoihin. Paula Karhunen ja Aleksi Rytkönen kirjoittivat jo viime vuonna osuvasti siitä, millaisia työelämässäkin keskeisiä taitoja opiskelijaedustajana oppii: ei pelkästään opintoja, vaan elämää varten.
Näitä taitoja ei tarvitse osata valmiiksi eikä myöskään opetella yksin. Opiskelijaedustajana sinulla on tukenasi niin opiskelijaedustajaverkoston tuki kuin HYYn koulutukset ja asiantuntijan apu vain viestin tai puhelinsoiton päässä.
Jos oman koulutusohjelmasi kehittäminen opiskelijoiden näköiseksi kuulostaa sinun jutultasi, älä epäröi hakea opiskelijaedustajaksi! Haku on auki maanantaihin 5.10.2020 asti – lisätietoja löydät hakusivulta.
Jenna Sorjonen
Kirjoittaja on HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija, joka on aikanaan puolustanut kanssaopiskelijoiden näkemyksiä yhdessä jos toisessakin yliopiston hallintoelimessä, vastaa nykyisin työssään opiskelijaedustajien tukemisesta sekä opiskelijoiden oikeusturvasta ja myötäinnostuu aina uudestaan opiskelijoiden vaikuttamisen palosta.