Opiskelijaedustajan tehtävässä opit monia hyödyllisiä taitoja kokonaisuuksien hahmottamisesta projektinhallintaan ja ryhmätyöskentelyyn. Tehtävän kautta opit myös tuntemaan yliopiston henkilöstöä professoreista koulutussuunnittelijoihin.

Suurimmat haut ovat syksyisin joko koulutusohjelmien johtoryhmiin tai tiedekuntaneuvostoihin ja yliopistokollegioon. Näiden lisäksi yliopisto pyytää HYYtä valitsemaan opiskelijaedustajia mitä erilaisempiin toimielimiin vaihtelevan aiheisista työryhmistä erillislaitosten johtoryhmiin. Sinulla on siis mahdollisuus saada kokemusta hyvin erilaisista teemoista, joten seuraa tarkasti haettavia paikkoja!

HYY tarjoaa opiskelijaedustajille vuosittain ilmaisia koulutuksia muun muassa viestinnästä, vaikuttamisesta ja kokoustekniikasta. Opiskelijaedustajien verkoston ja HYYn opintovaliokunnan kautta saat paitsi vertaistukea myös ystäviä.

Opiskelijaedustajana toimimisesta myönnetään opintopisteitä, ja yliopistokollegion ja tiedekuntaneuvostojen jäsenille maksetaan pieni kokouspalkkio.

Opiskelijaedustajalta odotetaan, että hän osallistuu toimielimensä parituntisiin kokouksiin. Esimerkiksi tiedekuntaneuvosto kokoontuu lukukauden aikana kuukausittain, koulutusohjelman johtoryhmä ehkä hieman useammin. Yliopistokollegion aikataulu on vaihtelevampi: virallisia kokouksia ja päätöksiä on vähemmän, mutta epävirallisempia tapaamisia enemmän.

Kokouksiin osallistumisen ja niihin valmistautumisen lisäksi voit pitkälti itse määritellä, kuinka paljon haluat ja voit käyttää aikaa esimerkiksi ajankohtaisista asioista opiskelijoille ja järjestöille tiedottamiseen sekä opiskelijaedustajille tarkoitettuihin tapaamisiin ja koulutuksiin osallistumiseen. Mitä enemmän valmistaudut kokousten aiheisiin ja saat tukea opiskelijayhteisöltä, sitä enemmän sinulla on vaikutusmahdollisuuksia itse kokouksissa!

Toimielinten varajäsenet voivat sopia kokouksiin osallistumisesta ja muusta työnjaosta varsinaisten jäsenten kanssa. Varajäsenten läsnäolo-oikeus kokouksissa varsinaisen jäsenen ollessa paikalla on kunkin toimielimen oma päätös, jota kannattaa ehdottaa kauden alussa.

Vaihtosuunnitelmat eivät estä valituksi tulemista. Toivomme kuitenkin, että pystyt sitoutumaan tehtävään kahden vuoden toimikauden ajaksi ainakin suurimmilta osin.

Sinun ei tarvitse hoitaa tehtävää yksin! Useimmissa toimielimissä opiskelijaedustajia on useampia, minkä lisäksi tiedekunnan ja koko yliopiston tasolla saat vertaistukea monilta muilta opiskelijaedustajilta esimerkiksi HYYn opintovaliokunnan kautta.

Voi olla hyödyllistä luoda esimerkiksi viestiryhmä oman tiedekunnan tai samassa toimielimessä toimivien opiskelijaedustajien kesken. Näin voitte yhdessä pohtia, suunnitella ja muodostaa kantoja ajankohtaisiin asoihin.

HYY järjestää myös säännöllisesti koulutuksia opiskelijaedustajille, opintovastaaville ja muille opintoasioista kiinnostuneille. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja niistä tiedotetaan opiskelijaedustajille sähköpostitse sekä HYYn nettisivuilla, Facebookissa ja Instagramissa. HYYn opiskelijaedustajien tukemisesta vastaava asiantuntijaan voi aina ottaa yhteyttä vaikeissa tilanteissa.

Kuka tahansa Helsingin yliopiston läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi hakea opiskelijaedustajaksi. Opiskelijaedustajan tehtävään ei ole pätevyysvaatimuksia, eikä valituksi tuleminen edellytä pitkää kokemusta aine- tai tiedekuntajärjestöistä. Myös ensimmäisen vuoden opiskelija voi erinomaisen hyvin ryhtyä opiskelijaedustajaksi! Tärkeintä on motivaatio tehtävän hoitamiseen.

Hakijan eduksi katsottavat asiat ilmoitetaan aina hakuilmoituksessa, joten se kannattaa lukea tarkkaan. Kaikki avoimet paikat ja hakuilmoituksen kriteereineen löydät Halloped-hakujärjestelmästä. Joissakin yliopiston toimielimissä on joitakin tarkempia vaatimuksia esimerkiksi tiedekunnan suhteen, mutta myös näistä kerrotaan tarkemmin hakuilmoituksissa.

Työ yliopistolla voi vaikuttaa mahdollisuuteesi toimia opiskelijaedustajana tiedekuntaneuvostoissa, yliopistokollegiossa ja yliopiston hallituksessa. Niissä opiskelijaedustaja voi pääsääntöisesti olla alle puolen vuoden työsuhteessa alle 50% työajalla yliopistolla. Muissa toimielimissä, kuten koulutusohjelmien johtoryhmissä, työsuhde ei vaikuta opiskelijaedustajana toimimiseen.

Työsuhteen vaikutukset on määritelty tarkemmin yliopiston vaalijohtosäännössä. Lisätietoa vaikutuksista voit kysyä HYYn opiskelijaedustajista vastaavalta asiantuntijalta.

Opiskelijaedustajapaikat tulevat haettaviksi Halloped-hakujärjestelmään. Avointen paikkojen tarkat tiedot, hakukriteerit ja avointen paikkojen määrät on ilmoitettu hakujärjestelmän hakuilmoituksissa. Jätä hakemuksesi aina hakujärjestelmän kautta.

Hakemuksen ei tarvitse olla pitkä! Löydät kustakin hakuilmoituksesta, mitkä asiat luetaan tehtävään hakevalle eduksi. Kirjoita siis hakemuksesi näitä ilmoitettuja asioita mukaillen. Jos eduksi katsotaan esimerkiksi motivaatio, kerro hakemuksessa, miksi olet kiinnostunut toimimaan opiskelijaedustajana.

Opiskelijaedustajien valintatapa riippuu toimielimestä ja sitä määrittelee edustajistomme hyväksymä ohjesääntö. Syksyisin niin sanotuissa päähauissa, joissa haetaan kokonaan uudelle kaudelle edustajia, valintaesitykset tekevät valintatoimikunnat. Ne tuntevat parhaiten omien tiedekuntiensa ajankohtaiset asiat ja tarpeet.

Valintaesitys on siis ehdotus valinnoista, ei vielä varsinainen päätös. Valintatoimikunnat tekevät tahoillaan valintaesityksen sisältävät perustelumuistiot, jotka HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija esittelee varsinaisia päätöksiä tekevälle HYYn toimielimelle. Päähaun ulkopuolisten hakujen, eli täydennyshakujen aikaan, valintaesityksen, perustelumuistion ja asian esittelyn tekee HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija.

Varsinaisia valintoja tiedekuntaneuvostojen ja koulutusohjelmien johtoryhmien opiskelijaedustajien osalta tekevät HYYn hallitus. Koulutusohjelmien johtoryhmien opiskelijaedustajavalinnat vahvistetaan vielä dekaanin toimesta. Kollegion ja yliopiston hallituksen osalta varsinaiset valinnat tekee HYYn edustajisto.

HYY saa ajoittain yliopistolta suoria pyyntöjä etsiä opiskelijaedustajia esimerkiksi uusiin tai määräaikaisiin työryhmiin. Näiden osalta valintaesitykset tekee HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija ja varsinaisista valinnoista vastaa aina HYYn hallitus. Hakijan kannalta oleellista on lopulta hyvä ja perusteltu hakemus!

Opiskelijaedustaja toimii opiskelijoiden äänitorvena yliopiston hallinnossa ja vaikuttaa suoraan yliopiston päätöksentekoon, esimerkiksi siihen millaista opetusta järjestetään ja miten opiskelijapalautetta käsitellään. HYYn edustajiston jäsen taas päättää ylioppilaskunnan asioista, kuten ylioppilaskunnan rahojen ja tilojen käytöstä ja valitsee mm. ylioppilaskunnan hallituksen ja Ylioppilaslehden päätoimittajan. Lisätietoa edustajiston toiminnasta löydät täältä.

Suurin osa kokousajasta varataan yleensä yhdestä tai kahdesta isommasta aiheesta keskusteluun. Tällaisia aiheita voivat olla niin tiedekunnan sisäiset asiat kuin näkemykset koko yliopiston laajuisiin kysymyksiin, kuten yliopiston strategiaan, sisäiseen rahanjakoon tai erilaisiin opetuksen ja tutkimuksen kehityshankkeisiin. Aiheena voi olla myös esimerkiksi tiedekunnan yhteisöllisyys ja sen kehittäminen, jossa opiskelijat ovat parhaita asiantuntijoita.

Keskusteluasioiden lisäksi kokouksissa käsitellään muun muassa opinnäytetöitä ja dosenttiasioita. Niissä myös päätetään tiedekunnan toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja muista tiedekunnan tärkeimmistä asioista, jotka ovat yleensä olleet jo aiemmin keskusteltavana. Opiskelijaedustajana sinun kannattaa valmistautua esittämään opiskelijoiden näkemyksiä erityisesti keskusteluasiana oleviin teemoihin – huolellinen valmistautuminen tarpeeksi ajoissa helpottaa vaikuttamista!

Yliopistokollegiossa on edustettuna koko yliopisto. Se koostuu professoreista, henkilöstöstä ja tietysti opiskelijoista, yhteensä 50:stä jäsenestä. Kollegion päätehtäviin kuuluu valita yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen, yliopiston kasleri ja tilintarkastajat. Lisäksi se vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

Kokouksia on muutaman kerran vuodessa. Niitä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi koulutusohjelmien johtoryhmillä. Kokoukset kestävät noin kaksi tuntia. Niissä käytetään paljon aikaa keskustelulle, ajatusten vaihtoon ja tietenkin tarvittaessa myös äänestämiseen. Lisäksi kollegio saattaa kokoontua keskustelemaan myös kokousten ulkopuolella. Usein aiheena voi olla esimerkiksi laajemmin yliopiston kehityksen suunta. Tässä toimielimessä opiskelija voi toimia vaikka koko kollegion puheenjohtajana!

Koulutusohjelmien johtoryhmien kokoukset ovat useimmiten melko epämuodollisia ja keskustelevia. Se, kuinka usein johtoryhmä kokoontuu, vaihtelee koulutusohjelmittain. Kokouksissa käsitellään vuodenajasta riippuen erilaisia koulutusohjelman toimintaan liittyviä asioita: uusien opiskelijoiden valintaa ja orientaatiota, tutkintovaatimuksia ja seuraavan vuoden opetuksen järjestämistä. Johtoryhmän jäsenet tekevät yhdessä konkreettista suunnittelu- ja valmistelutyötä, jonka myötä määritellään, mitä kursseja ohjelmassa opetetaan, mitkä opinnot ovat kaikille pakollisia, kuinka paljon vapaavalintaisia opintoja tutkintoon mahtuu, millaista oppimateriaalia ja opetusmenetelmiä kursseilla käytetään ja millaisia suoritustapoja kullakin kurssilla on.