Sateenkaaren alla riemuitaan – mutta myös kapinaa tarvitaan yhä

Tämänvuotinen Pride on ensimmäinen, jota transihmiset Suomessa pystyvät juhlimaan tietäen voivansa vahvistaa juridisen sukupuolensa ilman epäinhimillistäviä terveystarkastuksia tai pakollista sterilisaatiota. Kyseessä on valtava voitto transoikeuksille, ja sitä on syytä juhlia. Kaikkea ei kuitenkaan ole vielä saavutettu – oikeastaan liian vähän on.

Uusi translaki, virallisesti laki sukupuolen vahvistamisesta, astui voimaan 3.4.2023. Laki korvasi vuodesta 2022 saakka voimassa olleen lain transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Lakimuutos on seurausta pitkäjänteisestä aktivismista ja yhteiskunnallisesta paineesta. Mitä sillä on siis saatu aikaan? Kuinka pitkä matka meillä vielä on kuljettavanamme ennen kuin ihmiset, edustivatpa he mitä tahansa, kaikkia tai ei mitään sukupuolta, saavat nauttia yhtäläisistä oikeuksista ja elää aidosti ihmisarvoista elämää?

Uuden lain myötä juridisen sukupuolimerkinnän voi korjata syntymässä määritellystä omaa sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi yksinkertaisesti omalla ilmoituksella. Sukupuolen vahvistamiseen ei siis enää tarvita terveystarkastuksia, lääkärin diagnoosia tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä: pelkkä kirje digi- ja väestötietovirastolle riittää. Itsemääräämisoikeus – kuulostaa hyvältä, eikö totta? Lakiin jäi kuitenkin muutamia selkeitä epäkohtia.

Ensinnäkin laki koskee vain niitä transihmisiä, joiden sukupuoli-identiteetti mahtuu binäärisen sukupuolijärjestelmän asettamiin rajoihin. Suomen lainsäädäntö tunnustaa vain kaksi sukupuolta, miehen ja naisen – ei-binääristä sukupuolimerkintää ei siis voi saada. Kokonaan oma keskustelunsa on se, mihin juridista sukupuolimerkintää ylipäänsä tarvitaan, mutta sen ollessa käytössä pitäisi valittavissa olla myös sukupuolineutraali vaihtoehto.

Toisekseen laki koskee vain täysi-ikäisiä; trans- ja/tai ei-binääriset lapset jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle. Laki ei myöskään mainitse intersukupuolisia lainkaan.

Ja tärkeimpänä: laki ei muuta millään tavoin sitä, kuinka vaikeaa transihmisten, etenkin ei-binääristen transihmisten, on Suomessa saada asianmukaista terveydenhoitoa.

Huolestuttavaa on sekin, ettei lakia hyväksytty lähellekään yksimielisesti. Prosessin aikana lakia pyrittiin myös viivyttämään ja estämään poliittisen pelin ja transfobisen retoriikan avulla sekä esittämällä huolia siitä, kuinka laki voisi auttaa ihmisiä välttelemään asevelvollisuuden suorittamista. Kiusaaminen, vihapuhe, syrjintä, väkivalta ja viharikokset ovat arkipäivää sukupuolivähemmistöön kuuluville sateenkaari-ihmisille. Kuvittele odottavasi lakia, joka vaikuttaa suoraan oikeuteesi tulla hyväksytyksi omana itsenäsi, ja kamppailevasi sen puolesta samalla kun ihmiset, joita laki ei henkilökohtaisesti kosketa, väittelevät siitä vuosien ajan pyrkien estämään lain käsittelyä. Kuvittele selviytyväsi tuosta kaikesta päivä toisensa jälkeen ja päättäväsi joka päivä uudelleen taistella oikeuden puolesta. Kuvittele tietäväsi, etteivät kaikki kaltaisesi selvinneet.

Pride-kuukauden pääpaino on usein juhlinnassa ja riemussa. Onkin helppo unohtaa, että Pride alkoi vuonna 1969 protestina – oikeastaan kapinana – jota johtivat lesbot sekä mustat ja ruskeat transnaiset. Erityisesti liittolaisena tai sellaisena sateenkaariyhteisön jäsenenä, jonka oikeudet on jo (pääosin) saavutettu, tämä voi olla helppo unohtaa ja tyytyä vain tanssahtelemaan värikkäissä kulkueissa kerran vuodessa.

Mutta ei tehdä niin. Ei unohdeta esimerkiksi sitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin vuonna 2013 käynnistetyn kansalaisaloitteen ansiosta. Ei unohdeta myöskään sitä, että oikeistokonservatiivit kaikkialla, myös Suomessa, epäisivät meiltä mielellään vaivalla saavutetut oikeutemme. Meidän tulee pysyä valppaina, ja varmistaa, että vaaleilla valitut edustajamme kantavat vastuunsa ja jatkaa kamppailua, erityisesti nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä.

Muista tänä Pridena, että vaikka sinun oikeutesi olisikin jo saavutettu, sinua marginalisoidummassa asemassa olevat kamppailevat yhä omistaan. Vaikka sinä voisitkin Pridellasi keskittyä riemuun, monen muun täytyy edelleen kapinoida selvitäkseen. Muista että oikeudet saavutetaan kovalla työllä ja vaivalla, ja ne voidaan myös evätä meiltä jälleen.

Eugenie Touma van der Meulen (they/she)

Ylpeästi sateenkaareva HYYn hallituksen jäsen, vastuualueina yhdenvertaisuus ja kansainvälisyys

Tämä teksti kirjoitettiin alun perin englanniksi. Kirjoittaja konsultoi lähipiirinsä transihmisiä kirjoitusprosessin aikana.

Lisätietoja laista sukupuolen vahvistamisesta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön aihetta käsittelevältä UKK-sivulta. Myös Trans ry:llä on erinomainen UKK-sivu hyväksytyn translain ja kansalaisaloitteen eroista. Lisäksi digi- ja väestötietovirasto tarjoaa ohjeita väestötietojärjestelmässä olevan sukupuolimerkinnän muuttamisesta sekä tietopaketin sukupuolen vahvistamisen oikeudellisista vaikutuksista.