Keskustelunavaus ilmastolain muuttamisesta on vaarallista peliä
KANNANOTTO
Hallituspuolueiden ja metsäteollisuuden edustajat ovat kyseenalaistaneet viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa Suomen keskeisen ilmastotavoitteen: hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Peräänkuulutamme yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin sitoutumista pitkäjänteisesti. Keskustelunavaus ilmastolain muuttamisesta on vaarallinen ja uhkaa vesittää ratkaisuun tarvittavan yhteisen tahtotilan.
Ilmastotavoitteet eivät ole poliittisia pelinappuloita – tai ainakaan niiden ei pitäisi olla.
Suomella on velvollisuus turvata elinkelpoinen ympäristö nykyisille ja tuleville sukupolville, mikä konkretisoituu ilmastolaissa. Esimerkiksi kansainväliset sopimukset, EU-lainsäädäntö ja perustuslaki määrittää, mitä ilmastolaissa voi tai pitää olla. Olennaisimpana ilmastolaki asettaa Suomelle hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Vuonna 2022 säädetty laki sai taakseen laajalti tukea myös silloisilta oppositiopuolueilta, joita löytyy nykyisestä hallituksesta.
”Opiskelijoiden keskuudessa kannetaan laajasti huolta ilmastomuutoksen seurauksista. Välttämättömien ilmastotavoitteiden kyseenalaistaminen on vahvistuva globaali trendi. Me opiskelijat luotamme tieteeseen ja haluaisimme myös luottaa Suomessa siihen, että tulevaisuuttamme rakennetaan totuudenmukaisesti ja päättäväisesti yhteisymmärryksessä. Julkisessa keskustelussa esiintyneet puheenvuorot rapauttavat tätä luottamusta”, sanoo HYYn ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Santeri Sammalkivi.
Ilmastolakia säädettäessä eduskunnan laajalle enemmistölle oli selvää, että kunnianhimoisemmat lainsäädännölliset toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi ovat välttämättömiä. Myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti sitouduttu vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Helmikuussa eduskunnan ympäristövaliokunta hyväksyi yksimielisesti yli puoluerajojen valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksen, jossa todetaan yhteen ääneen ilmeinen tarve lisätoimille. Hallituspuolueiden ja metsäteollisuuden edustajien kommentit ovat ristiriidassa aiemmin saavutetun konsensuksen kanssa ja vievät pohjaa ennakoitavuudelta, joka on ilmasto- ja ympäristötoimissa keskeistä.
Miksi sitoutua yhteisiin tavoitteisiin hallitusohjelmassa, jos niitä päädytään vain kyseenalaistamaan seuraavien vaalien alla? Ristiriitainen viestintä hämärtää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tähtäävien toimien velvoittavuutta. Ilmastotyö edellyttää ennakoitavuutta, jota ilmastotavoitteista irtautumisella vihjailu rapauttaa.
Politiikka on erilaisten näkemysten ja erilaisten ratkaisukeinojen kohtaamista. Samalla Suomen poliittisessa ilmapiirissä on kuitenkin myös paljon arvokasta yhtenäisyyttä ja tahtoa löytää yhteisiä ratkaisuja, kun kohtaamme yhteisiä haasteita. Ilmastonmuutos on juuri tällainen yhteisesti jaettu kohtalonkysymys, jonka ratkaiseminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja selkeää poliittista tahtotilaa. Mielestämme tätä kyseenalaistavat puheenvuorot ovat vastuuttomia.
Yhteiskunnan eri osa-alueet ovat jo ottaneet vastuuta ja edistäneet muutosta. Suomen hallitukselta on pystyttävä odottamaan samaa. Nykyisen ja tulevien hallitusten on kannettava vastuunsa, mutta todellista muutosta ei synny ilman laajaa yhteistyötä yli puolue- ja sektorirajojen. Epäluottamus ja jatkuva vastakkainasettelu hidastavat tarvittavia toimia. On löydettävä yhteinen suunta ja varmistettava, että kaikki sitoutuvat ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Petra Pulli
HYYn hallituksen puheenjohtaja
050 475 1280
Santeri Sammalkivi
HYYn Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja
santeri.sammalkivi@helsinki.fi
