HYYn talouden suunnittelun keskeisenä tavoitteena on vakauttaminen

HYYn taloudesta on erityisesti tämän syksyn edustajistovaalien alla ollut paljon puhetta. Tässä blogissa pääsihteerimme Mikko Kymäläinen taustoittaa pääsihteerin esitystä HYYn talousarvioksi vuodelle 2025. Talousarvion tarkempi käsittely lähtee liikkeelle juuri pääsihteerin esityksestä.

Talousarvion laadinnassa vuodelle 2025 keskeisenä tavoitteena on ollut taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja käyttörahaston hupenemisen pysäyttäminen. Pyrkimyksenä on ollut esittää ratkaisuja, jotka tarjoavat pohjan tulevien vuosien talouden suunnittelulle ilman massiivista vuosittaista sopeutuspainetta. Tämä on tarkoittanut myös jäsenmaksun määrittämistä sellaiselle tasolle, jossa viime vuosien tapaan sen nostolle ei ole vuosittaista painetta. Valitettavasti tämä taso on nykytilaa korkeampi ja jäsenmaksuun esitetäänkin 28 euron korotusta.

Talousarvion suunnittelun keskeisenä osana on ollut tieto siitä, ettei Ylva kykene maksamaan voitonjakoa ainakaan vuosien 2025 ja 2026 aikana, eikä voitonjaon palaaminen niin sanotun “vanhan normaalin” tasolle ole näköpiirissä. Helpotusta tilanteeseen luo kuitenkin mahdollisuus toimintatalouden kiinteistötaloudelle maksamien vuokrien muuttamisesta sisäiseksi lainaksi myös vuonna 2025. Näillä reunaehdoilla laadittu talousarvio tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintatalouden tulot ja menot on saatettava tasapainoon, jotta käyttörahaston hupeneminen pysäytetään.

Kun HYYn kuluista jättää huomioimatta sisäiseksi lainaksi muutettavat vuokrat, ovat HYYn kulut 2,3 miljoonaa euroa. Näistä kulut koostuvat palvelutoiminnan, henkilöstön, edunvalvonnan, hallinnon ja luottamuselinten kuluista. On myös hyvä huomata, että kirjastotalon myynti tarkoittaa, ettei sen vuokria ole mahdollista muuttaa sisäiseksi lainaksi. Sen vuoksi kirjastotalon järjestö– ja kokoustilojen vuokriin on budjetoitava noin 140 000 euroa vuosittain. Jäsenmaksutuotot vuonna 2024 ovat arviolta 1,46 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että kun HYYn suurin kuluerä eli tilakulut jätetään huomiotta, on vaje tulojen ja menojen välillä 820 000 euroa.

Pidän henkilökohtaisesti mahdottomana sekä toteuttaa edustajiston vasta hyväksymää strategiaa ja muita ohjaavia dokumentteja että toteuttaa 2,3 miljoonan euron kuluihin 820 000 euron kulusäästöt. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 40 % leikkausta kaikkiin kuluihin. Luonnollisesti edustajistolla on mahdollisuus ohjata toiminnan painopisteitä uudelleen ja tätä kautta avata ovia erilaisille säästöille. Kannustankin kaikkia edustajistoryhmiä hyödyntämään keskustoimistoa ja laskettamaan erilaisten toiminnallisten säästöjen vaikutuksia minulla ja talous– ja palvelupäälliköllä.

Haluan myös erikseen nostaa esiin, että nykyisten tehtävien toteuttaminen ei ole mahdollista ilman nykyistä henkilöstörakennetta. Vaikka henkilöstökulut näyttävät budjetissa kasvaneen tasaisesti, se ei tarkoita, että henkilöstön määrä olisi kasvanut. Päinvastoin, verrattuna vuoteen 2019 keskustoimiston vakituisen henkilöstön määrä on supistunut 0,8 henkilötyövuodella.

Mitä pääsihteerin esitys sitten pitää sisällään? Yhteensä tuloja kasvatetaan vuodelle 2025 yli 400 000 eurolla ja menoja leikataan 180 000 eurolla. Koska joulukuussa päätettävä jäsenmaksu kohdistuu lukukaudelle 2025–2026, ei jäsenmaksun korotuksesta saada täysimääräistä vaikutusta vielä vuoden 2025 talousarvioon. Pääluokittain säästöjä esitetään tehtäväksi toiminta– ja hallintokuluista 26 500 € (11 %), edunvalvonnan kuluista 22 000 € (11 %), palvelutoiminnasta ja jäsenistön tavoittamisesta 130 000 € (20 %). Toimintakuluissa saavutetuista säästöistä on pitkälti kiittäminen keskustoimiston budjettivastuullisia asiantuntijoita, jotka ovat käyneet budjettinsa läpi todella tiheällä kammalla – kiitos siis teille.

Luottamuselinten ja henkilöstökulujen kokonaisuuksissa kulut kasvavat hieman. Luottamuselinten osalta kyse on virheestä hallituksen jäsenten lounasedun budjetoinnissa. On kuitenkin hyvä huomata, että viime vuonna tehty hallituksen koon pienennys tarkoittaa, että luottamuselinten kustannukset ovat vuoteen 2023 verrattuna edelleen 28 % alhaisemmalla tasolla. Henkilöstökulujen osalta kustannuksia korottavat ennakoitu lounasedun arvon kasvaminen sekä varautuminen palkankorotuksiin. HYY soveltaa palkkauksissaan ylioppilaskuntien työehtosopimusta.

Esitetty budjetti on vielä 290 000 euroa alijäämäinen ja tämä alijäämä olisi tarkoitus kattaa käyttörahastosta. Tänä vuonna asetettava jäsenmaksu on täysimääräisesti voimassa kalenterivuodesta 2026 alkaen. Nyt esittämäni jäsenmaksukorotus yhdistettynä esitettyihin menosäästöihin tarkoittaisi, että vuonna 2026 HYYn olisi mahdollista tehdä lievästi ylijäämäinen talousarvio ja siten myös aloittaa käyttörahaston kerryttäminen.

Budjetin käsittely jatkuu pääsihteerin esityksen jälkeen 11.11. talousjohtokunnan kokouksessa. HYYn hallitus hyväksyy 21.11. oman budjettiesityksensä. Edustajiston käsittely alkaa valmisteluvaliokunnassa 5.12. ja budjetista päätetään lopullisesti 10.12. edustajiston kokouksessa.

Toivotan antoisia hetkiä budjettiin tutustumisen parissa ja kannustan vielä lämpimästi hyödyntämään keskustoimiston asiantuntija-apua ryhmien erilaisten esitysten kustannusvaikutusten arvioinnissa. Talous– ja palvelupäällikön kanssa laskemme meille toimitettujen esitysten kustannusvaikutukset ja kaikki ryhmien toimittamat esitykset käsitellään luonnollisesti luottamuksellisina.

Mikko Kymäläinen 
pääsihteeri