Tahdotko tuhota Suomen maakuvan, Petteri Orpo?

Orpon hallitus säätää lakia lain perään maahanmuutosta. Suunnitelmana vaikuttaa olevan maahanmuuttajien elämän vaikeuttaminen ja Suomen vetovoiman heikentäminen.

Kansainvälisyyttä ja maahanmuuttoa seuraaville Orpon hallitus näyttäytyy erityisen työteliäänä. Muun muassa kansalaisuuslakia on muokattu kahdessa hankkeessa ja kolmannessa suunnitellaan kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Pysyvien oleskelulupien ehtoja on muutettu, ja lyhytkin työttömyysjakso voi johtaa oleskeluluvan menettämiseen.

Myös opiskelijoiden asemaa on heikennetty. Jo pelkästään suomalaiseen korkeakouluun hakeutuminen EU-maan ulkopuolelta maksaa, 1.8. tulee voimaan täyskatteelliset lukuvuosimaksut, ja tänä keväänä hallitus pyrkii helpottamaan oleskeluluvan menettämisen prosessia, jos opiskelija joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Lisämuutoksia on tulossa, kuten kielitaito- ja toimeentulovaatimuksen kiristymistä sekä perheenyhdistämisen vaikeuttamista.

Toki joukossa on myös valonpilkahduksia. Jatkossa ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittanut maahanmuuttaja voi saada pysyvän oleskeluluvan helpommin ilman asumisaikavaatimuksia. Muutos ei kuitenkaan koske alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita.

Tässä vaiheessa joku varmasti kysyy, miksi tämä on ongelmallista? Eikö vain ole hyvä muuttaa lakia, jos se on tarpeen?

Muutoksissa on kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin lakimuutokset selvästi vaikeuttavat maahanmuuttoa luomalla lisävaatimuksia sekä -byrokratiaa. Toiseen maahan muuttaminen ei ole yksinkertainen prosessi, ja Orpon hallitus asettaa tarkoituksella lisäesteitä maahanmuuttajille. Tällä viestitään, ettei Suomeen kannata asettautua. Me kuitenkin tarvitsemme lisää maahanmuuttoa: ikäluokkien pienentyessä saamme uutta työvoimaa vain maahanmuutosta, jota ilman hyvinvointivaltiomme romuttuu.

Toiseksi ongelmaksi nousee kokonaiskuvan arviointi. Lakihankkeita toteutetaan yksi kerrallaan, jolloin myös arvioidaan vain sen kyseisen lakihankkeen vaikutuksia. Kun muutoksia alkaa olla päätä huimaava määrä, vaikutuksia ei ole missään vaiheessa arvioitu kokonaisuutena. Vaikka yhden muutoksen vaikutus voidaan hallituksen esityksessä arvioida pieneksi, usean lakimuutoksen kumulatiivinen vaikutus on jo paljon suurempi.

Ulkoministeriön raportissa vuoden 2025 maakuvasta näkyy, että Suomi nousi maailmalla otsikoihin rasismikohuistaan. Vaikka maakuva muuttuu hitaasti ja Suomella on esimerkiksi koulutuksen suhteen hyvä maine, eivät kohut yhdistettynä vaikeaan maahanmuuttoprosessiin kannusta muuttamaan Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään.  Tämän lopputuloksen todennäköisyyttä olisi hyvä ollut arvioida, jos maahanmuuttoa koskevia lakimuutoksia olisi arvioitu kokonaisuutena, kuten sosiaaliturvamuutosten kanssa tehtiin. Olisiko jo aika katsoa kokonaisuutta, Petteri Orpo?

Tiia Niemi

Kansainvälisten asioiden asiantuntija