Maata jalkojen alla

Tässä blogissa pääsihteerimme Paula Karhunen taustoittaa pääsihteerin esitystä HYYn talousarvioksi vuodelle 2026. Talousarvion käsittely lähtee liikkeelle pääsihteerin esityksestä hallituksen talousjohtokunnalle.

Aivan aluksi on puhuttava ylioppilastalojen kokoisesta elefantista kaupungin keskustassa.

Maaliskuussa 2025 totesin, että HYY putoaa kiinteistötalouden velasta huolimatta jaloilleen. Tänään 13.11. HYYn edustajiston päätösten jälkeen tämän maan pitäisi olla jalkojen alla. Tai viimeistään silloin, kun velan hoitamiseksi tehtävät kokonaisjärjestelyt ovat ohi, ja ylioppilaskunta on velaton. Tänä aamuna kaikista ei välttämättä tunnu siltä, että HYY olisi pudonnut jaloilleen. Useampi asia on totta samaan aikaan ja kaikki tunteet ovat sallittuja. 

HYY on välttämässä konkurssin ja jäämässä velattomaksi tilanteesta, jossa meidän Y-tunnuksella oli enemmän velkaa kuin omaisuutta. Ylioppilaskunnalle jää koko jäsenmaksutulo, oma talo sekä kannattavaa liiketoimintaa. Ensimmäistä kertaa vuosiin HYYllä on näkymä taloutensa tulevaisuuteen, mistä voi tuntea maltillisen määrän iloa. Koko vuoden talouden madonlukuja läpi käyneellä edustajistolla on oikeus tuntea helpotusta ja ylpeyttä siitä, että lainassa ollut ylioppilaskunta on jätetty paremmassa kunnossa seuraajille. Toimintataloudella on käytössään jäsenmaksutulo, jatkossakin valta päättää itse sen käytöstä, oma talo sekä mahdollisesti jonain päivänä vielä omaisuudesta saatavaa voitonjakoa. 

Samaan aikaan mikään ei poista surua Vanhasta ja Uudesta ylioppilastalosta luopumisesta. Ylioppilastalot ovat olleet paikka sivistykselle, kodille kaukana kotoa, yhdessä ololle, juhlimiselle sateensuojassa, sekä tarjonneet opiskelijoiden käyttöön maksutonta kolmatta tilaa ihan vain olemiseen. Osa alumneista on varmasti herännyt jopa järkyttyneenä tähän aamuun iltayöllä vahvistuneiden uutisten jälkeen. HYY ja Ylva tekivät vuosia kaikkensa juuri Vanhan ja Uuden ylioppilastalon säilyttämiseksi, mutta se ei riittänyt. Viimeisen kymmenen vuoden tapahtumista kirjoitetaan varmasti vielä pitkään sekä median toimesta että HYYn omissa historiateoksissa. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet jatkaa ylioppilaskulttuuria, sivistymistä, kokoustamista, uusien poliittisten ajatusten syntyä ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanoa talossa kaupungin keskustan laidalla Domus Gaudiumilla (edelleen postinumeroalueella 00100). En kuitenkaan sano tätä siksi, etteikö nyt olisi ok todeta, että surettaa kuin 150 vuoden alle litistyvää korttelin kokoista elefanttia.

Ensi vuonna HYYn toiminta muuttuu, mutta ylioppilaskunta säilyy. Tutut ja turvalliset asiat kuten opiskelijoiden suorittama tilajako, itsehallinto, hallinnon opiskelijaedustajien valinta ja jäsenmaksun tasosta päättäminen jatkuu. Jatkossakin edustajisto pääsee päättämään HYYn talousarviossa jäsenmaksun käytöstä, siitä miten opiskelijoiden henkisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia pyrkimyksiä edistetään sekä valvomaan, että ylioppilaskunta toimeenpanee lakisääteisiä tehtäviä. Jatkossakin pääsihteeri hallinto-ohjesäännön mukaan antaa talousarvioesityksensä talousjohtokunnalle 15.11. mennessä. Maailmanloppu ei olekaan tullut. 

Haluan pääsihteerinä kiittää kaikkia heitä, jotka ovat olleet ylioppilaskunnan tukena vaikeana aikana. Helsingin yliopiston vetämä konsortio Vanhan ostamiseksi sekä Helsingin pormestarin Vanhaa ylioppilastaloa ja ylioppilaskulttuuria kohtaan esittämä tuki (HS 11.11.2025) osoittavat syvää ymmärrystä Vanhan ylioppilastalon historiasta, merkityksestä Suomen historialle sekä talon tarkoituksesta. On syvää sivistystä tavoitella talon säilyttämistä tuleville opiskelijasukupolville ylioppilaskunnan läksyttämisen sijaan, ja olen lukenut näitä kommentteja nöyrän kiitollisena. Olisi suuri ilo, mikäli Vanha Ylioppilastalo tosiaan päätyisi säätiön omistukseen.  

Mitä vuoden odotetuin (pääsihteerin) talousarvioesitys on syönyt? 

• Jäsenmaksuun ei esitetä muutosta 

• Maltillinen kertaluontoisista eristä tuleva alijäämä 

• Muuttoon varattuja kuluja  

• Pieniä säästöjä (yhtäkään jäsenpalvelua ei esitetä lakkautettavaksi) 

HYYn toimintatalouden talousarvioon on tehty sopeutuksia jo vuosina 2023, 2024 ja 2025, kun Ylva ei ole pystynyt maksamaan HYYlle voitonjakoa. Viime vuoden korkean jäsenmaksukorotuksen taustalla oli tavoite saattaa HYYn toimintatalouden budjetti tasapainoon yhdessä tiloja vastaan tulevasta sisäisestä lainasta.  

Talousarvion laadinnassa vuodelle 2026 keskeisenä tavoitteena on ollut mahdollistaa hallittu muutos, joka syntyy ylioppilaskunnan käytössä olevien tilojen supistamisesta. HYYn keskustoimisto sekä sen piirissä olevat järjestöt tulevat lähtökohtaisesti muuttamaan Domus Gaudiumille ja Kirjastotaloon Domuksen alueelle loppukeväästä 2026. Sisäistä lainaa ei tämänhetkisen suunnitelman mukaan oteta ensi vuonna. HYY jää ainakin puoleksi vuodeksi vuokralle Uudelle ylioppilastalolle ja vuodeksi Vanhalle ylioppilastalolle, ja Keva on tullut vuokratasossa vastaan neuvotteluissa. Domus Gaudiumin sisäistä vuokraa kohtuullistetaan myös liiketoiminnallisin perustein siksi aikaa, että kokonaisjärjestelyt saadaan valmiiksi. Näin ollen tilamuutoksista tulevilla muutoksilla ei ole vaikutusta jäsenmaksuun, eikä jäsenmaksuun esitetä korotusta.  

HYYn talousarvio on pääsihteerin esityksessä alijäämäinen. Alijäämä on tavattu kuitata HYYn käyttörahastoa tulouttamalla, mutta käyttörahaston ollessa 0 euroa, tullaan alijäämä kattamaan HYYn omista tilivaroista. Alijäämä on mahdollista ottaa, ja se muodostuu täysimääräisesti sellaisista muuttoon ja Uuteen ylioppilastaloon liittyvistä kuluista, jotka poistuvat vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteena on tasapainoinen budjetti vuonna 2027.  

Uuden tilajaon ja muuton lisäksi HYY valmistautuu organisaatiomuutokseen sekä toimintatalouden että konsernirakenteen puolella. Varovainen henkilöstöpolitiikka jatkuu. Pääsihteerin talousarvioesityksessä on myös huomioitu Ylioppilaslehden tulevaisuutta pohtineen työryhmän esitys Ylioppilaslehden tulevaisuudesta. Ylioppilaslehden esitetään siirtyvän samaan malliin muiden ylioppilaslehtien kanssa eli osaksi HYYn organisaatiota oman osakeyhtiön sijaan, hallinnon kustannuksissa säästämiseksi. Jos edustajisto haluaa pitää Ylioppilaslehden, siihen löytyy rahaa.  

Järjestöille suurin muutos tilojen lisäksi on ehdotus tilat-vai-tuet-tyylisestä järjestötukiratkaisusta. Tällä mallilla järjestöt voisivat valita, haluavatko tilaa vai tukia ylioppilaskunnalta. HYYn luottamustoimijoiden tehtävä olisi määritellä tämä malli tarkemmin. 

Vaikka tilanne on haikea ja muutos on iso, pääsihteerin budjettiesityksessä tulee HYY ensi vuonnakin toivottamaan uuden fuksin tervetulleeksi Helsingin yliopistoyhteisöön ja isoimpana yhteisöllisyyspanostuksena lakitamme Havis Amanda -patsaan vappuna omalla vuorollamme. Edunvalvonnassa isoin projekti on eduskuntavaaleihin tehtävän työn aloittaminen ja jatkamme vaikuttamista yliopistolla, kaupungissa ja valtakunnan tasolla. Luonnollisesti ensi vuonna valitsemme myös hallinnon opiskelijaedustajat, osallistumme yliopistohallintoon sen kaikilla tasoilla ja toimimme tiiviissä yhteydessä muun muassa SYLin, Helsingin kaupungin, YTHS:n ja HOASin kanssa. Ylioppilaskunta on strategiansa mukaisesti elonkehän puolella ja pääsihteerin esityksessä huomioidaan kehitysyhteistyö sekä hiilijalanjäljen laskeminen. 

Joku voi nyt hyvin kysyä, missä ne jalat ovat. Pääsihteerin näkökulmasta ne ovat itse päätettävässä jäsenmaksutulossa, itsehallinnossa ja lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa. Missä jalat tarkemmin ovat ja miten lakisääteisiä tehtäviä tarkemmin toimeenpannaan – se kuuluu HYYn luottamustoimijoiden määriteltäväksi. Tätä varten loppuvuonna jälleen edustajistossa päätetään HYYn 2026 strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja talousarviosta.  Ylioppilaskunnan matka jatkuu tästä.   

Paula Karhunen
Pääsihteeri