Osaaminen on yliopiston paras Pride-teko
BLOGI
Kun transsukupuolinen opiskelija astelee yliopiston kampukselle syksyllä, eivät hänen ensimmäiset kuukautensa kulu pelkästään kursseihin ja uusiin ihmisiin tutustuen. Mielessä on huolia, joita cis-sukupuolinen opiskelija ei joudu miettimään.
Saako kutsumanimen vaihdettua yliopiston sähköpostiosoitteeseen? Entä opintojärjestelmiin? Mitä termejä ja nimeä opetushenkilökunta ja muut opiskelijat käyttävät? Entä sukupuolitetut WC- ja pukeutumistilat? Missä pääsee vaihtamaan vaatteet ja käymään vessassa?
Transsukupuolisten opiskelijoiden asemasta yliopistolla puhutaan usein näiden käytännönläheisten kysymysten kautta, ja opiskelijoiden tukeminen niissä on tärkeää. Helsingin yliopiston vuoden teema onkin ilahduttavasti liittolaisuus. Liittolaisuus on kykyä nähdä epäkohtia ympärillämme, puuttua niihin ja kantaa vastuuta laajemmin yhteiskunnan rakenteista myös silloin, kun se tuntuu vaikealta.
Meistä jokaisen tulisi olla liittolainen trans-ihmisille, sillä turvallisempi tila ei synny itsestään. Se syntyy vasta, kun tiedämme miten toimia ongelmatilanteissa, uskallamme puuttua häirintään ja päätämme, ettei yhteisössämme ole sijaa toimettomuudelle. Se vaatii rohkeutta kyseenalaistaa omia ennakkokäsityksiä ja tarkastella omaa toimintaa kriittisesti.
Yliopistoyhteisön sisällä tehty työ on tärkeää yliopistomaailman transopiskelijoihin kohdistuvien rakenteellisen syrjinnän ja esteiden poistamiseksi. Yliopistoyhteisöllä on kuitenkin myös paljon laajempia vaikutusmahdollisuuksia transsukupuolisten ja muiden sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseen yhteiskunnassa.
Huoleksi ja feminismiksi naamioituneet transfobiset asenteet ovat myös saaneet yhä enemmän nostetta yhteiskunnissamme. Tästä esimerkkinä toimii vaikkapa Olympiakomitean tänä vuonna tekemä linjaus, että urheilijoilta testataan jatkossa kromosomit sukupuolen “selvittämiseksi” ennen kisoja. Mis- ja disinformaatiota ja suoraa vihapuhetta transihmisistä, transkokemuksesta ja sukupuolen variaatioista on helppo löytää sosiaalisen median alustoilta.
Juuri Suomessa ongelmallista on myös se, että valmiiksi raskaassa ja pitkässä sukupuolenkorjaushoitoprosessissa merkittävää valtaa käyttävä lääkäri osallistuu julkiseen keskusteluun pyrkimyksenään heikentää transihmisten yhdenvertaisia oikeuksia päästä hoitoon. Länsimaissa asenteet erityisesti arvo- ja identiteettikysymyksissä ovat jakautumassa vahvasti kahtia. Vastanarratiiveista on huutava pula sosiaalisen median trans-ystävällisten yhteisöjen ulkopuolella.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tutkimustiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukeminen ovat yliopiston ydintehtäviä. Transsukupuolisuuden kohdalla tärkeää liittolaisuutta, jota vain yliopisto voi toteuttaa, on tieteellisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen. Se tarkoittaa tutkimuksesta viestimistä kansankielisesti, mediahaastattelujen antamista ja tietenkin poliittisen päätöksenteon tueksi tehtävää tutkimusta.
Mitä opetamme tulevaisuuden asiantuntijoille ja ammattilaisille, on yliopistoyhteisön kauaskantoisimpia keinoja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tulevaisuuden asiantuntijoiden ymmärrys transsukupuolisuudesta vaikuttaa siihen, miten he reagoivat rakenteellisiin epäoikeudenmukaisuuksiin työssään. Se säteilee yhteiskuntamme arvopohjan kehityssuuntiin jopa sosiaalisen median kaltaisena voimana.
Tärkein voimavaramme on osaaminen, ja sen tietoinen ja rohkea hyödyntäminen muuttaa maailmaa. Muistetaan käyttää sitä muulloinkin kuin Pride-kuukautena.
Hyvää Pridea!
Lisätietoja
Nikola Eerola
nikola.eerola@hyy.fi
050 436 5604
Delila Belahcen
delila.belahcen@hyy.fi
050 472 7950
