Vuosikymmenen vitsi: tervetuloa Suomeen, kansainväliset osaajat!

Kuvittele että olet kansainvälinen opiskelija. Etsiessäsi itsellesi sopivaa opiskelupaikkaa löydät tietoa Suomesta – tasa-arvoisesta ja onnellisesta maasta, jossa on maailman paras koulutus. Löytö tuntuu suorastaan kohtalon sanelemalta, etenkin sen jälkeen, kun sinut hyväksytään opiskelemaan. Kun saavut maahan alkusyksystä valmiina aloittamaan uuden luvun elämässäsi, törmäät kuitenkin pääkaupungin keskustassa suuriin antirasistisiin mielenosoituksiin. Mistä ihmeestä on kyse?

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Petteri Orvon hallitus on lisäksi esittänyt kolmen kuukauden määräaikaa ulkomaalaisten työntekijöiden uudelleentyöllistymiselle sekä Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaaditun asumisajan pidentämistä – kumpikin esimerkkejä laajemmasta Suomea piinaavasta maahanmuuttovastaisuuden kulttuurista. Kaikki tämä on kaukana Suomen maabrändiä markkinoivan materiaalin maalaamasta kuvasta: kuvat onnellisista ihmisistä tekemässä yhteistyötä hymy kasvoillaan poikkeavat jyrkästi monen maahan muuttaneen kansainvälisen opiskelijan eletyistä kokemuksista.

Suomen maabrändin kehittäneen henkilön täytyy olla erittäin taitava työssään, sillä markkinointikuvat ja jokapäiväinen elämä Suomessa eroavat toisistaan jyrkästi.

Onko kyse edelleen kohtalosta, vai teitkö virheen saapuessasi Suomeen? Yrität päästä eroon sinua kalvavasta epämiellyttävästä tunteesta ja suuntaat huomiosi tuleviin opintoihisi.

Hallitus esittää juuri nyt kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen korottamista. Helsingin yliopiston opiskelijat toimivat korkeiden lukuvuosimaksujen suhteen koekaniineina.

Olemme hyvin tietoisia korkeiden lukuvuosimaksujen kansainvälisille opiskelijoille ja heidän perheilleen aiheuttamasta stressistä. Maksut pakottavat kansainväliset opiskelijat työskentelemään opintojensa aikana selvästi enemmän kuin muut opiskelijat vain kattaakseen lukuvuosimaksut. Lisäksi tarjolla on vain erinäistä tilapäistyötä, sillä työllistyminen Suomessa tuntuu ajoittain mahdottomalta ilman lähes natiivitasoista suomen kielen taitoa. Yhdessä maisterintutkinnon suorittamiselle asetetun kahden vuoden määräajan kanssa tämä tarkoittaa herkästi hyvästejä kielen ja kulttuurin opiskelulle sekä integraatiolle. Suomeen jääminen muuttuu monen mielessä menetetyksi haaveeksi. Yhä useammat ajattelevat, että muutto muualle olisi sittenkin parhaaksi.

Apurahat ovat olleet keino lisätä kansainvälisten opiskelijoiden moninaisuutta. Monet kansainväliset opiskelijat voivat opiskella Suomessa apurahan turvin, mutta hallituksen uusi esitys pakottaisi Helsingin yliopiston vähentämään jakamiensa apurahojen määrää. Tarjolla olevien apurahojen määrän vähentäminen ja esteiden asettaminen potentiaalisille opiskelijoille eivät ratkaise budjettiongelmia. Jotkut opiskelijat katsovat jo nyt, etteivät saa koulutukseensa käyttämilleen rahoille riittävää vastinetta.

Me olemme elävä todiste siitä, että Suomen kokeilu korkeakoulutuksen tuotteistamisesta kansainvälisten opiskelijoiden kustannuksella on epäonnistunut ja tulisi laajentamisen sijaan perua. Nykyinen suunta heikentää yliopiston ja Suomen moninaisuutta ja tekee yhteisöstämme köyhemmän ja vähemmän innovatiivisen. Samalla se on saanut aikaan jatkuvasti laajenevan kuilun EU:sta ja EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden väliin ja siten jakanut kansainväliset opiskelijat kahteen kastiin.

Lukuvuosimaksujen nostamisen lisäksi tällä hetkellä suunnitellaan myös hakumaksun asettamista EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä oleskeluluvan perusteen muuttamisen rajoittamista Suomessa opiskelun aikana lukuvuosimaksujen väitetyn kiertämisen estämiseksi. Esitykset tarjoavat ratkaisuja ongelmiin, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Muutoksia esitetään samaan aikaan, kun Suomi kamppailee vakavan osaamispulan kanssa.

Esitykset tulisi asettaa laajempaan kontekstiinsa. Kyse ei ole yksittäisistä, taloudellista uskottavuutta tavoittelevista linjauksista. Sen sijaan ne ovat osa sitä vihamielistä ilmapiiriä ja laajempaa, ideologisesti motivoitunutta hyökkäystä, joka Suomessa kohdistuu ulkomaalaisiin ja siirtolaisiin. Kansainväliset opiskelijat ovat vain pieni osa siitä ulkomaalaisten ryhmästä, jonka asema Suomessa on tällä hetkellä uhattuna, mutta seisomme sitäkin määrätietoisemmin solidaarisesti kaikkien ulkomaalaisten ja kansainvälisesti suuntautuneiden suomalaisten rinnalla.

Henna Heino

Kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen

Michael Pugh

HYYn kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja