Ruotsin kieli on Suomenkin rikkaus

Tänään on täydellinen päivä nostaa esille muutama kompastuskivi, joihin yhteiskuntamme kompuroi meihin ruotsinkielisiin liittyen, huomauttaa hallituksemme jäsen Elsa Lindeberg.

Tänään 6.11.2024 vietämme ruotsalaisuuden päivää. Juhlan tarkoitus oli alun perin lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomessa asuvien ruotsinkielisten kesken, mutta nykyään päivä on ennen kaikkea tärkeä kunnianosoitus Suomen toiselle kansalliskielelle ja suomenruotsalaiselle kulttuuriperinnölle.

Reilu vuosi sitten HYY pääsi Huvudstadsbladetin otsikoihin “Det nya studenthuset har en vesikku vesikamku på morgonen den 7.10…” -viestin ansiosta. Erityistä huomiota sai viestin osa “du är lite av en skit” eli suomeksi käännettynä “olet aikamoinen paska.” Viestissä tiedotettiin Uuden ylioppilastalon 6. kerroksen vesivahingosta, jossa vettä oli valunut voimakkaasti järjestötiloihin.

Niin HYYn kuin yritysten, järjestöjen ja muidenkin eri tahojen viestintä ja toiminta on ruotsiksi paikoin hyvin vaihtelevaa. Tuttu sanonta “och samma på svenska” kiteyttää ruotsin kielen aseman osuvasti: miksi viitsisi sanoa asian ruotsiksi, kun suomeksi ja englanniksi se sanottiin jo, ja kaikki ymmärtävät?  

Erityisen ikävä tilanne on niillä ruotsinkielisillä, jotka eivät osaa suomea sujuvasti. Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen suomenruotsalainen kasvaa täysin ruotsinkielisessä perheessä. Vaikka moni puhuu suomea toisena kielenä, on myös paljon heitä, joille suomeksi asioiminen tai suomen ymmärtäminen on todella vaikeaa. Vaikka asiakaspalvelutilanteissa olisi usein luontevaa vaihtaa englannin kieleen (koska oletusarvo harvoin on, että vastapuolikin osaisi ruotsia), tuntuu aika alentavalta joutua käyttämään englantia oman äidinkielensä sijaan kaikissa arkisissa tilanteissa. Onneksi kaikki osaavat englantia niin hyvin, että ymmärtävät toisiaan – vai osaavatko?

Koska Suomen kansalliskieliä ovat sekä suomi että ruotsi, on tarkoituksenmukaista huolehtia siitä, että arjessa voi toimia molemmilla kielillä. Julkisella puolella tämä onnistuu suhteellisen hyvin, niin valtion tasolla kuin yliopistollakin. Toivomisen varaa jättävät vielä esimerkiksi yritysten asiakaspalvelut ja viestintä, kolmannen sektorin toimijat sekä jokapäiväiset kohtaamiset muiden ihmisten kanssa. Suomeksi sujuu hyvin, englanniksi ehkä hieman varovaisesti, mutta ruotsiksi? Sori, mun ruotsi ei ole niin hyvä… 

Kädenojennuksena todettakoon, että jo pienetkin saavutukset ovat välillä ruotsinkielisyyden kontekstissa isoja. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) julkaisi verkkosivuilleen sääntönsä ruotsiksi käännettyinä vasta kesällä 2024.  

Miksi juuri ruotsin kielestä on tullut ikään kuin pelottava mörkö, jota kartetaan, ellei esimerkiksi Suomen laki velvoita suorittamaan tehtävää myös ruotsiksi?  

Suomessa asuu noin 288 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Kyseessä on Suomen suurin kielivähemmistö, joka on myös historiallisesti tärkeä osa Suomea ja Suomen kulttuuria. Muumit, Maamme-laulu ja Mannerheim ovat kaikki vahvasti kytköksissä juuri suomenruotsalaiseen kulttuuriperintöön, joka nähdään myös tiiviinä osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. Lista vain jatkuu: Runeberg, Jansson, Topelius…

Sen sijaan, että piiloutuisimme “sori, mun ruotsi ei ole niin hyvä” ja samma på svenskan taakse, voisimme yrittää vaalia molempia kansalliskieliämme. Huono ruotsin kielen taito ei kehity paremmaksi hiljentymällä. Täytyy uskaltaa harjoitella ja antaa ruotsin kielelle enemmän tilaa näkyä, kuulua ja kehittyä. Tällöin myöskään HYY ei ehkä vahingossakaan ruotsiksi nimittelisi ketään aikamoiseksi paskaksi. 

Kaksi kansalliskieltä on ennen kaikkea rikkaus, jota pitää tietoisesti vaalia.

Elsa Lindeberg
talousjohtokunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen (järjestöt, kaksikielisyys)