Opiskelijoiden mielet ovat järkkyneet ilman koronaakin

Mielenterveysstrategiaa sovellettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin.

Opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoilla diagnosoitu masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat kolminkertaistuneet 2000-luvun aikana. Mielenterveyden ja jaksamisen ongelmat ovat myös suurin syy nuorten aikuisten opiskelukyvyttömyyteen.

Aihe on entistäkin ajankohtaisempi näin korona-aikana. Koronan, opiskelutapojen muutoksien ja sosiaalisen eristäytymisen vaikutuksista opiskelijoiden mielenterveyteen ei ole vielä tutkittua tietoa. On kuitenkin sanomattakin selvää, että poikkeusolot ovat vaikeat myös opiskelijoille.

Mielenterveyttä ja opiskelijoiden hyvinvointia on tuettava opiskeluyhteisöissä ja korkeakouluissa laaja-alaisesti. Opiskelijoiden mielenterveyden haasteet ja sitä vaarantavat ongelmakohdat on pyrittävä tunnistamaan ja ratkaisemaan. Mielenterveyden ongelmien hoito edellyttää riittäviä opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalveluita, kuten esimerkiksi opintopsykologien riittävää määrää.

Paras lääke on ennaltaehkäisy

Mielenterveyttä edistetään kuitenkin parhaiten ennaltaehkäisevästi. Opiskeluympäristön ongelmakohdat korjaamalla sekä järjestämällä matalan kynnyksen tukipalveluita voidaan asiaan puuttua jo ennen kuin varsinaisia mielen sairauksia syntyy. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävät sekä mielen sairauksien hyvä hoito että opiskeluympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen.

Suomen hallitus julkaisi helmikuun 11. päivänä kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2021-2030. Mielenterveysstrategia linjaa kansallisista tavoitteista mielenterveyden edistämiseksi sekä ehkäisevän mielenterveystyön että mielenterveyden hoitamisen osalta 2020-luvulla. Mielenterveysstrategian hyvistä avauksista ja tavoitteenasettelusta huolimatta siinä ei kuitenkaan aseteta konkreettisia tavoitteita korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden parantamiseksi.

Mieli järkkyy erityisesti opiskeluaikana

Mielenterveyden ongelmat alkavat ja jatkuvat hälyttävän usein juuri opiskeluaikana, ja korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan niistä kärsii jo noin joka kolmas opiskelija opiskeluaikanaan. Haasteita ovat esimerkiksi opintojen aiheuttama uupumus, niukka toimeentulo ja epävarmuus tulevaisuudesta.

Korkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointia on syytä kehittää laaja-alaisesti, kokonaisvaltaisesti ja tutkitun tiedon perusteella. Kansallista mielenterveysstrategiaa toimeenpantaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden haasteisiin. Korkeakouluopiskelijoiden kohtaamat haasteet on tunnistettava ja niihin on tartuttava. Lisäksi tärkeää on huolehtia yliopiston tarjoamien ohjauspalveluiden ja YTHS:n tarjoamien palvelujen laadusta ja riittävyydestä sekä hyvinvoinnin edistämisestä korkeakoulujen suunnittelutyössä ja korkeakoulupoliittisessa päätöksenteossa.

Okko Karvonen

Hallituksen jäsen