Perheellisen opiskelijan opas

Sinulla on oikeus ilmoittautua poissaolevaksi opinnoista perheenlisäyksen johdosta, mikäli et ehdi osallistumaan opetukseen. Kun ilmoittaudut poissaolevaksi vanhempainvapaan ajaksi, olet oikeutettu opinto-oikeuden vastaavaan pidennykseen. Lisätietoja opinto-oikeuden pidennyksestä löydät täältä.

Sinulla on oikeus tuoda esiin perheellisyytesi ja sen perusteella toivoa joustavampia suorituskäytäntöjä. Ota yhteyttä meihin tai yliopiston tasa-arvovastaavaan, mikäli jollain kurssillasi ei mahdollisteta joustavia käytäntöjä. Muista kuitenkin, että yliopistolla ei ole velvollisuutta räätälöidä koko kurssia erikseen perheelliselle opiskelijalle. Saat joustoa parhaiten ajoissa sitä pyytämällä. Neuvotteleva asenne tuo usein parhaan tuloksen, eikä oppimistavoitteista ole mahdollista tinkiä perhetilanteen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella. Jos kohtaat kursseilla haasteita perheellisyytesi vuoksi, voit tuoda sen esiin myös kurssipalautteessa. Tilanne voi ansiostasi kehittyä jatkossa.

Jokaisella on oikeus olla poissa opetuksesta ollessaan sairaana tai hoitaessaan sairasta lasta. Sallittujen poissaolojen määrästä tai kurssilla vaadittavista suorituksista ei kuitenkaan voida poiketa, mutta joustoa voi saada korvaamalla oppitunteja muilla suorituksilla.

Sinulla on oikeus tuoda lapsesi luennoille. Muista huomioida sekä lapsen että kanssa-opiskelijoiden etu, ja olla tuomatta luennolle sairasta tai itkevää lasta. Jos imetät vauvaa, voit pyytää järjestelyitä vauvan imettämiseksi tentin aikana.

Jos opiskeleminen päivällä on hankalaa, tiettyjä opiskelutiloja voi käyttää myös illalla ja yöllä. Niihin tarvitset erikseen avaimen. Voit lukea lisää yökäyttötiloista ja avaimen hankinnasta täältä.

Voit hakea lisäaikaa opintojesi suorittamiseen kerran tai useammin. Lisäaikaa ei tarvitse hakea suoraan opinto-oikeuden päättymisestä lähtien. Sitä suositellaan haettavaksi silloin, kun todella aiot jatkaa opintoja. Sinun on kuitenkin otettava tilannetta arvioidessasi huomioon myös mahdolliset määräykset opintosuoritusten vanhenemisesta sekä muistettava, että lisäaika tulee käyttää aktiiviseen opintojen loppuunsuorittamiseen. Jos myönnettyä lisäaikaa ei käytetä opintojen loppuunsuorittamiseen, uuden lisäajan saaminen voi vaikeutua.

Perheisiin kuuluu myös muiden kuin kahden eri sukupuolta olevan vanhemman perheitä, esimerkiksi yksinhuoltajien ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä, useamman kuin kahden vanhemman perheitä tai uusperheitä. Sinulla on oikeus tulla tunnustetuksi perheellisenä yliopistossa ja yhteiskunnassa perheesi muodosta riippumatta.

Muistathan tarkistaa ajankohtaiset ohjeet ensisijaisesti Kelan nettisivuilta. 

Kela myöntää äitiysavustuksen kaikille, jotka ovat käyneet terveystarkastuksessa viimeistään 18. raskausviikolla. Avustus myönnetään tahtosi mukaan joko äitiyspakkauksena tai rahasummana.

Ennen lapsen syntymää voit jäädä raskausvapaalle. Raskausrahaa maksetaan raskaana olevalle vanhemmalle raskausvapaan aikana. Voit olla oikeutettu erityisraskausrahaan, jos joudut jäämään töistä tai opinnoista pois aikaisemmin tarttuville taudeille, säteilylle tai kemiallisille aineille työ- tai opiskelupaikalla altistumisen vuoksi.

Vanhempainpäivärahaa saa vanhempainvapaan ajalta, jonka voi aloittaa lapsen synnyttyä. Päivärahan suuruus määräytyy vuositulojen mukaan. Voit hakea tukea tietäessäsi milloin aiot pitää vanhempainvapaata. Jos saat opintorahaa, tuki maksetaan vähimmäispäivärahana.

Lapsen synnyttyä voit hakea lapsilisää, jota maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Maksetun tuen määrä riippuu lapsiluvusta, ja yksinhuoltaja saa jokaisesta lapsesta yksinhuoltajakorotusta.

Voit jatkaa opintotuen nostamista lapsen syntymän jälkeen, jos pystyt suorittamaan opintoja sekä hoitamaan lastasi samaan aikaan. Tällöin olet myös oikeutettu opintotuen huoltajakorotukseen. Huoltajakorotusta ei tarvitse hakea, sillä se myönnetään automaattisesti väestörekisteritietojen perusteella. Lasten lukumäärä ei vaikuta korotuksen määrään. Ota kuitenkin huomioon opintopistevaatimukset ja tulorajat. Vanhempainpäiväraha huomioidaan tuloina opintotuen tulovalvonnassa.

Yleinen asumistuki kannattaa tarkastuttaa lapsen syntymän jälkeen. Ruokakunnan koon ja tulojen muuttuminen vaikuttavat asumistuen määrään. Voit myös hakea perheasuntoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiöltä tai pääkaupunkiseudun kaupungeilta.

Vanhempainrahakauden päätyttyä voit hoitaa lasta kotona tai laittaa lapsesi kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Jos lasta hoidetaan kotona tai muualla kuin kunnan päivähoidossa, olet oikeutettu kotihoidon tukeen tai yksityisen hoidon tukeen. Tuki koostuu hoitorahasta ja hoitolisästä sekä kuntalisästä, joka on tarjolla monissa kunnissa. Kannattaa tarkistaa, onko lisä saatavilla myös sinun kunnassasi. Kotihoidontuki maksetaan sinulle, kun taas yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan hoitajalle tai päivähoitopaikkaan. Voit nostaa opintotukea, vaikka saat kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea. Muista kuitenkin, että kotihoidon tukea myönnetään vain alle kolmevuotiaan lapsen hoitoon ja huomioidaan tulona opintotuen tulovalvonnassa.

Jos lapsen toinen vanhempi ei pysyvästi asu lapsen kanssa, lapsella on oikeus elatusapuun tältä vanhemmalta. Jos toinen vanhempi ei maksa elatusapua, avun määrä on pienempi kuin elatustuen määrä tai vanhemmuutta ei ole vahvistettu, lapsella on oikeus saada elatustukea Kelalta. Elatussopimuksen tekemisessä sinua avustavat kaupungin lastenvalvojat. Jos sopimukseen ei päästä, ja asia on vietävä tuomioistuimeen, voit hakea oikeusapua oikeusaputoimistolta.

Opintojesi aikana voit lähteä vaihto-opiskelemaan. Perheellisenä opiskelijana sinulla on oikeus  kuukausittaiseen lisätukeen Euroopassa alaikäisen lapsen huoltajana normaalin Erasmus+-apurahan lisäksi. Lue kokemuksia perheen kanssa vaihto-opiskelusta täältä.

Voit lukea lisää opiskelijan toimeentulosta HYYn selviytymisoppaasta.

Alle kouluikäisellä lapsella on oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusmaksun suuruus riippuu perheesi tuloista. Kaikkein pienituloisimmilta maksua ei peritä lainkaan. Varhaiskasvatuspaikan saaminen oman kodin läheltä voi olla haastavaa lyhyellä varoitusajalla. Varhaiskasvatuspaikkaa kannattaa siis hakea heti, kun toivottu aloitusaika on tiedossa. Lisäksi järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Väestöliitto tarjoavat tilapäistä maksullista lastenhoitoapua.

Helsingin kaupunki tarjoaa myös muita palveluja lapsiperheille. Kaupunki pitää 2-4-vuotiaille lapsille maksutonta kerhotoimintaa leikkipuistoissa. Kerhotoimintaa on 1-4 päivänä viikossa 2,5-3 tuntia päivässä. Kerhotoiminta on tarkoitettu kotihoidon tuella hoidettaville lapsille. Jos saat yksityisen hoidon tukea, lapsesi ei voi osallistua kerhoon. Jos tarvitset tukea arkeen, voit hakea maksullista kotipalvelua. Sitä voi saada esimerkiksi alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden tai sairauden perusteella. Kotipalvelu on määräaikaista.

Sinulla on oikeus kaupungin tarjoamiin, maksuttomiin neuvolapalveluihin. Neuvoloissa järjestetään erilaisia palveluita ja terveystarkastuksia raskauden aikana sekä lapsen ollessa alle kouluikäinen. Tutustu Helsingin kaupungin palveluihin täällä. 

Pikku HYY on lastenhoitopalvelumme, joka tarjoaa tilapäistä lastenhoitoapua HYYn jäsenille. Pikku HYY toimii keskustakampuksella osoitteessa Siltavuorenpenger 3 C. Pikku HYY tarjoaa satunnaisia hoitokertoja ja vakituisia aikoja. Paikat tulee varata hyvissä ajoin etukäteen.

Jos arki tuntuu raskaalta ja kaipaat keskusteluapua, saat tukea yliopistolta ja monilta järjestöiltä. Opintopsykologit tarjoavat yksilöohjausta ja ryhmiä opiskelijoille, jotka kaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen, jännittämiseen tai tutkielmien tekoon liittyvissä kysymyksissä. Yliopistopapit tarjoavat kaikille turvallisen tilan riippumatta henkilön vakaumuksesta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Voit ottaa yhteyttä yliopistopappiin, kun haluat keskustella hengellisistä asioista, opiskelusta, työstä, ihmissuhteista tai muista elämään liittyvistä kysymyksistä.

YTHS tarjoaa opiskeluterveydenhuollon osana mielenterveyspalveluita, kuten esimerkiksi ennalta ehkäiseviä ja hoidollisia ryhmiä sekä lyhytterapioita. Lisäksi Helsingin yliopiston Valo-rahasto tarjoaa Helsingin yliopiston opiskelijoille tukea kuntoutuspsykoterapian jatkumiseen Kelan kuntoutuspsykoterapiatuen päätyttyä kolmannelle tai neljännelle vuodelle.

Nyyti ry on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä yhdistys. Nyytin chat on paikka yhteiselle ajatusten ja kokemusten vaihdolle. Ryhmämuotoisessa chatissa jutellaan erilaisista opiskelijan arkea ja elämää koskettavista aihepiireistä. Lisäksi Nyyti järjestää pienempiä ryhmiä ja keskustelutilaisuuksia sekä julkaisee podcastia ja materiaaleja opiskelijan hyvinvoinnista ja mielenterveydestä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL vertaistukea ja neuvoja vanhemmuuden pulmatilanteisiin. Voit esimerkiksi saada keskusteluapua vanhempainpuhelimesta tai osallistua perhekahvilaan.

Onko perheenne sateenkaariperhe? Neuvoja tarjoaa esimerkiksi SETA ja Sateenkaariperheet ry.

Voit ylläpitää sosiaalisia verkostoja ja irtautua arjesta esimerkiksi osallistumalla HYYn piirissä olevien noin 250  järjestön tai valiokunnan toimintaan. Aine- ja tiedekuntajärjestöjen lisäksi HYYn piirissä toimii osakuntia, harrastusjärjestöjä, kuoroja, urheiluseuroja ja monia muita! Lue lisää täältä.