Tule mukaan jatkamaan perinnettä!
HYY järjesti ensimmäisen opiskelijoiden itsenäisyyspäivän soihtukulkueen vuonna 1951. Soihtukulkue oli alun perin osa C.G.E. Mannerheimin muistamiseen liittynyttä kokonaisuutta, ja reitti kulki käänteisenä Mannerheimin hautasaaton matkan.
Soihtukulkue vakiintui nopeasti perinteikkääksi osaksi opiskelijoiden itsenäisyyspäivän viettoa pelkän Mannerheimin muistamisen sijaan. Myös muut pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat olleet mukana soihtukulkueen järjestelyissä 1950-luvulta lähtien.
Vuosien varrella kulkueen yhteydessä on laskettu seppeleitä sisällissodassa kaatuneiden haudoille, presidenttien haudoille ja sankarihaudoille. Nykyään opiskelijat laskevat seppeleen Sankariristille ennen soihtukulkuetta.
Järjestöjen ilmoittautuminen
Kaikki tapahtumaan osallistuvat opiskelijajärjestöt ilmoittautuvat tapahtumaan samalla lomakkeella. Ilmoittautuneet järjestöt huomioidaan kulkueen valmisteluissa Hietaniemessä.
Ilmoita järjestösi mukaan 4.12. mennessä!
Aikataulu
- 15.30 Lippujen ohjeistus Hietaniemen kappelin edessä
- 15.50 Liput siirtyvät Sankariristille
- 16.00 Seppeleiden lasku Sankariristille
- Kuorolaulua
- Puheita
- Kuorolaulua
- Seppeleen lasku
- Kuorolaulua
- 16.25 Ylioppilaat poistuvat päälipun johdolla Sankariristiltä
- 16.30 Liput järjestäytyvät Hietaniemen kappelin edessä
- 17.00 Kulkue lähtee liikkeelle kohti Senaatintoria
- Kulkue kulkee reittiä Hietaniemenkatu – Arkadiankatu – Mannerheimintie – Pohjoisesplanadi – Presidentinlinna – Mariankatu – Aleksanterinkatu – Senaatintori.
- 17.55 Kuorot aloittavat
- Pormestarin puhe
- Kuorot laulavat
- Opiskelijoiden puheet
- Maamme
- 18.15 Tilaisuus päättyy
Osallistujan muistilista
-
-
Muistathan nämä tapahtumassa!
- Pukeudu säänmukaisesti!
- Noudatathan saamiasi ohjeita.
- Huomaathan, että opiskelijoiden itsenäisyyspäivän soihtukulkue ei ole poliittinen tai kantaaottava tilaisuus.
- Jätäthän poliittiset huudot, kyltit ja muut merkit pois, jos osallistut tapahtumaan.
-
Maamme-laulu Senaatintorilla
-
-
Senaatintorilla kansanjuhlaan osallistuvat laulavat Maamme-laulun näin
- Ensimmäinen säkeistö suomeksi
- Ensimmäinen säkeistö ruotsiksi
- Viimeinen säkeistö äidinkielellä eli suomeksi ja ruotsiksi samanaikaisesti
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
:,: Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien! :,:Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
:,: Ej lyfts en höjd mot himmlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd in nord,
Än våra fäders jord. :,:Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
:,: viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa. :,:Din blomning, sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång;
:,: Se, ur vår kärlek skall gå opp
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.
Och högre klinga skall en gång
Vår fosterländska sång. :,:
-
Turvallisuus tapahtumassa
-
-
Turvallisuus tapahtuman aikana
Jos huomaat, että tapahtumassa on turvallisuuteen liittyviä puutteita tai kohtaat epäasiallista käytöstä, voit olla yhteydessä omaan ylioppilas- tai opiskelijakuntaasi.
Ensiavun yhteyshenkilö:
- Adel Rizvi, 044 987 7725
Järjestyksenvalvojien esimies:
- Victor Carlsson, 040 351 5665
Tapahtuman järjestäjä:
- Pia Blomstén, 050 534 2963
-
-
-
Esteettömyys
Tapahtuma järjestetään ulkona eri sijainneissa Helsingin keskustan alueella. Talviset sääolosuhteet voivat tehdä kulkemisesta vaikeaa lumen, jään, loskan tai muun sääolosuhteen vuoksi.
Hietaniemen hautausmaan alue voi olla osin esteellinen sääolosuhteista riippuen.
Soihtukulkue kulkee noin kolmen kilometrin mittaisen matkan katuja pitkin. Reitti kulkee on mäkisissä paikoissa, mukulakivetyksellä ja eri korkuisten kynnysten yli. Kulkueen tahti voi olla paikoin ripeä.
Senaatintorin alueella on mukulakivetystä ja alue voi olla esteellinen sääolosuhteista riippuen. Senaatintorin ohjelma ei vaadi liikkumista.
Tapahtumassa on kovia ääniä ja kirkkaita valoja. Tapahtumaan osallistuu paljon ihmisiä.
Tapahtumassa liikkuu järjestäjien kuvaajia. Lisäksi tapahtumaa voi kuvata media tai yksityishenkilöt.
Tapahtuma-alueen esteettömyyteen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä HYYn tuottaja Pia Blomsténiin (pia.blomsten@hyy.fi).
-
-
-
Turvallisemman tilan periaatteet
HYYn tapahtumien keskusteluihin ja toimintaan voi osallistua ilman pelkoa epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä. Turvallinen tila luodaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, mistä jokaisella meistä on vastuu.
Tutustu HYYn turvallisemman tilan periaatteisiin
-
Kohtele toisia ihmisiä asiallisesti sekä kunnioittavasti ja arvosta heidän työpanostaan.
-
Palautetta annettaessa keskity antamaan rakentavaa palautetta.
-
Yritä tunnistaa tekemäsi olettamukset ja huomioida ihmisten moninaisuus.
-
HYYssä ei sallita väkivaltaa, häirintää, rasismia tai syrjivää käytöstä tai kielenkäyttöä.
-
Kunnioita muiden fyysistä ja henkistä koskemattomuutta sekä heidän itselleen asettamia rajoja.
-
Huolehdi, että kaikki tulevat keskustelussa kuulluksi ja pääsevät osallisiksi.
-
Käsittele herkkiä aiheita kunnioittavasti.
-
Tunnista omat etuoikeutesi.
-
Jos rikot tai sinulle huomautetaan turvallisemman tilan periaatteiden rikkomisesta, pyydä anteeksi.
-
Puutu näkemääsi syrjintään tai tarjoa tukeasi syrjintää kohdanneelle.
Jos kohtaat tapahtumassa häirintää, voit ilmoittaa tapahtuneesta HYYn häirintäyhdyshenkilöille HYYn häirintäilmoituslomakkella.
-
-
-
-
Video- ja valokuvaus
Tapahtumassa liikkuu kuvaajia. Tunnistat tapahtuman viralliset kuvaajat tummansinisistä liiveistä.
Kuvia ja videoita käytetään HYYn ja muiden järjestäjätahojen viestinnässä ja markkinoinnissa. Mikäli et halua näkyä kuvassa, ilmoita asiasta suoraan kuvaajalle ja vältä mahdollisuuksien mukaan kameralle poseeraamista.
-
Soihtukulkueen järjestäytyminen
Kulkueessa on oma järjestyksensä
Kulkueeseen voi järjestäytyä itselle sopivimman järjestön lipun ja airueiden perään. Kulkue kootaan hautausmaan portin ulkopuolella. Opiskelijat liittyvät kulkueeseen etukäteen merkityiltä kokoontumispaikoilta kadun varrelta.
Kulkueen kärjessä kulkee Suomen päälippu vartioineen, jota seuraa lippulinna. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien lippuja seuraavat niiden omat järjestöt.
Ne opiskelijat, joiden yhteisö ei ole edustettuna kulkueessa, ovat tervetulleita liittymään kulkueeseen viimeisten järjestölippujen jälkeen.
-
- Puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö, valiokunnat, emeritukset ja emeritat
- Kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
- Osakunnat akateemisessa järjestyksessä
- NN
- ESO
- SavO
- KO
- HO
- KSO
- KyO
- ÅN
- VSO
- SatO
- WiO
- ÖFN
- EPO
- VN
- PPO
- Musiikkikorporaatiot (kuorot ja orkesterit ikäjärjestyksessä lippuineen)
- Tiedekunta- ja ainejärjestöt tiedekuntajärjestyksessä
- teologinen
- oikeustieteellinen
- lääketieteellinen
- humanistinen
- matemaattis-luonnontieteellinen
- farmasia
- biotieteellinen
- kasvatustieteellinen
- valtiotieteellinen
- Svenska social- och kommunalhögskolan
- maatalous- ja metsätieteellinen
- eläinlääketieteellinen
- Muut järjestöt
-
- Puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö, emeritukset ja emeritat
- Kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
- Muut järjestöt ikäjärjestyksessä
-
- Puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö, emeritukset ja emeritat
- Kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
- Osakunta
- TF
- Musiikkikorporaatiot (kuorout ja orkesterit lippuineen)
- Killat ja erityisasemayhdistykset ikäjärjestyksessä
- Kemistikilta (KK)
- Maanmittarikilta (MK)
- Aalto-yliopiston arkkitehtikilta (AK)
- KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat
- Rakennusinsinöörikilta (IK)
- Koneinsinöörikilta (KIK)
- Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta (SIK)
- Puunjalostajakilta (PJK)
- Fyysikkokilta (FK)
- Vuorimieskilta (VK)
- Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun ylioppilaat TOKYO
- Tuotantotalouden kilta – Prodeko
- Nuoret Designerit ry (NuDe)
- Tietokilta (TiK)
- Probba
- Automaatio- ja systeemitekniikan kilta ry (AS)
- Informaatioverkostojen kilta Athene
- Aalto Marketing Society (AMS)
- Aalto Management
- Kooma
- Aalto Economics
- Inkubio
- Graafisen ainejärjestö (GRRR)
- Aalto Business Technology (Aalto BT)
- Aallonhuiput
- Prosessiteekkarit (PT)
- Digital Art and Design Association (DADA)
- Muut järjestöt ikäjärjestyksessä
-
- Puheenjohtajisto, hallitus, sihteeristö, emeritukset ja emeritat
- Kuorojen jäsenet ilman lippuja (laulukunnat)
- Muut järjestöt ikäjärjestyksessä
-
Hallitus, virkailijat
-
Puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
-
Puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
-
Puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
-
Puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
-
Puheenjohtajisto, hallitus, virkailijat
Kunniakäynti Sankariristillä
Liput käyvät ennen kulkuetta Sankariristillä
Ennen soihtukulkuetta lipunkantajat ja airueet osoittavat kunnioitustaan Sankariristillä. Koska Sankariaukiolla on rajallinen tila, eivät kaikki kulkueeseen osallistuvat valitettavasti mahdu osallistumaan Sankariristillä järjestettävään tilaisuuteen.
Sankariristillä pidetään puheita ja lauletaan lauluja. Lisäksi ristille lasketaan opiskelijoiden yhteinen seppele sotiemme veteraanien muistoksi.
-
-
Lippukulkue
Lippukulkue kootaan hautausmaan portilla.
- Suomen päälippu vartioineen, lippulinna
- Ylioppilas- ja opiskelijakunnat lippuineen ja airueineen
- HYY, SHS, AYY, TaiYo, Kadettitoverikunta, Laureamko, ASK, O’Diako, Helga, METKA
- Osakunnat akateemisessa järjestyksessä lippuineen ja airueineen
- NN, ESO, SavO, KO, HO, KSO, KyO, ÅN, VSO, SatO, WiO, ÖFN, EPO, VN, PPO, TF
- Musiikkikorporaatiot ikäjärjestyksessä
- Akademen, YL, YS, Lyran, PK, PO
- Aine- ja tiedekuntajärjestyksessä sekä killat ikäjärjestyksessä
- Muut asialliset liput
-
-
-
Tilaisuuden kulku
Sankariristin edessä liput ryhmittyvät oikealle ohjaajan neuvojen mukaisesti.
Airuet asettuvat suoraan lippujensa taakse jonoksi.
Liput tervehtivät seppeleiden laskua noin 45 asteen kulmassa. Tervehdys alkaa seppeleen laskijoiden ottaessa ensimmäisen askeleen ja loppuu heidän nostaessaan päänsä tervehdyksen jälkeen ja poistuessaan. Muut liput seuraavat Suomen päälippua Sankaristin vieressä.
Seppeleiden laskun jälkeen (suuret) liput lasketaan alas jalalle, ja nostetaan ylös kantotelineeseen/asentoon vasta kulkueen valmistautuessa poistumaan. Vanhimman ylioppilaskunnan eli HYYn lippu näyttää mallia muille.
Lippulinna ei laske Suomen lippuja alas, päälippua ei myöskään lasketa.
Ylioppilas- tai teekkarilakkia ei oteta päästä hautausmaalla tilaisuuden aikana.
Ensimmäisenä poistuu Suomen päälippu ja sitä seuraava lippulinna, niitä seuraavat puhujat, kuoro ja järjestöliput saapumisjärjestyksessä.
-
Ohjeita lipunkantajille ja airueille
Lipunkantajat ja airuet ovat kunniatehtävässä
Lipunkantajilla ja airueilla on vastuullinen tehtävä: he johtavat omaa ryhmäänsä kulkueessa ja varmistavat, että kulkue etenee arvokkaasti. Lipunkantaja kantaa edustamansa järjestön lippua koko kulkueen ajan. Airueiden tehtävänä on suojella lippua ja tarpeen tullen auttaa lipunkantajaa.
-
Lipunkantajien ja airuiden pukeutuminen itsenäisyyspäivänä on Suomen talveen sopiva, eli lämmin. Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki sekä säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus. Sään vaatiessa lakin alle on hyvä virittää korvaläpät, mieluummin tummasävyiset kuin räikeät. Kaulaliinan tulisi olla mieluummin hillitty kuin räikeä, lipunkantajalla mieluusti valkoinen tai muu vaalea väri. Lipunkantajien ja airuiden tulee jättää laukut, reput ja muut kannettavat tavarat säilytykseen, sillä käsien on oltava vapaat tehtävien hoitamista varten.
-
Airuet kantavat merkkinään airutnauhaa. Airutnauhaa kannetaan perinteisesti siten, että
- heraldisesti painavin väri on alimmaisena (usein tummempi väri),
- airutnauhaa voi kantaa joko vasemmalta tai oikealta olalta alas lantiolle.
Esimerkiksi tyypillisesti nainen kantaa Suomen lipun airutnauhaa vasemmalta olalta alas oikealle lantiolle niin, että sininen väri on valkoista väriä alempana. Tyypillisesti miehet kantavat nauhaa käänteisesti oikealta olalta alas vasemmalle lantiolle niin, että sininen väri on valkoista väriä alempana. Ylioppilaskuntien, osakuntien, tiedekuntajärjestöjen ja ainejärjestöjen airutnauhoja kannetaan usein saman periaatteen mukaisesti. Joskus tavat kuitenkin poikkeavat, joten jokaisen airuen pitäisi tietää, miten päin omaa nauhaa käytetään.
Airutnauhaa ei saa peittää esimerkiksi huivilla tai repulla.
-
Lipun kantamista helpottaa kantovyö ja lämpimät hansikkaat, jotka eivät ole liukkaat. Ilman kantovyötä lipun kantaminen on kovaa työtä. Lippua pyritään kantamaan mahdollisimman pystyssä, mutta kuitenkin huomioiden lipun koko ja sääolot. Esimerkiksi kovassa tuulessa tai räntäsateessa lippua voi olla raskaampi kantaa. Lipunkantajan on hyvä tarkkailla myös esimerkiksi puiden oksia lippua kantaessaan, jottei lippu takertuisi minnekään.
Presidentin tervehtiminen
Mikäli presidentti ei ole parvekkeella, eivät liput pysähdy tervehtimään. Kun tasavallan presidentti on seuraamassa Presidentinlinnan parvekkeella kulkuetta, tervehtivät kaikki liput häntä. Lippu tervehtii ohimarssissa noin 45 asteen kulmalla. Lippua voi suunnata aavistuksen verran presidentin suuntaan, mutta ei missään tapauksessa kääntämällä lippua sivulle tai laskemalla sitä liki vaakasuoraan asentoon. Tervehdys aloitetaan hieman ennen presidentin kohdalle saapumista ja lopetetaan, kun hänet on ohitettu.
Senaatintori
Senaatintorilla liput siirtyvät Helsingin tuomiokirkon portaille oikean puoleisen reunan kautta. Paikalla on liikenteenohjaaja, joka jakaa tarkempia ohjeita. Portaille asetutaan annetun ohjeistuksen mukaiseen järjestykseen. Liput lasketaan alas omalla paikalla. Maamme-laulun aikana kaikki liput tervehtivät 45 asteen kulmassa koko laulun ajan. Lipunkantajat ja airuet eivät ota ylioppilas- ja teekkarilakkeja pois päästään, eivätkä laula.
-
Airutpari asettuu lipun kummallekin puolelle suojelemaan sitä. Kulkueessa airuet marssivat noin pari askelta lipunkantajan jäljessä. Kapeissa paikoissa kun airuet muodostavat lipunkantajan kanssa jonon, jossa oikeanpuoleinen airut kulkee ennen lippua ja suojelee sitä vaaroilta, kun taas vasemmanpuoleinen airut seuraa lippua.
Jos airuina on airutnauhaa eri tavoin kantavat henkilöt, asettuu vasemmalta olalta airutnauhaa kantava lipunkantajan oikealle puolelle ja oikealta olalta airutnauhaa kantava vasemmalle. Airutnauhat muodostavat tällöin A-muodon.
Jos airuina on kaksi samalla tavalla airutnauhaa kantavaa henkilöä, asettuvat he lipunkantajan perään oikealle ja vasemmalle puolelle haluamallaan tavalla.
UKK - usein kysytyt kysymykset
-
-
Onko mielessäsi kysymys, johon et vielä löytänyt vastausta?
Ei hätää! Olemme koostaneet listan useimmin kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista alle.
-
-
Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki ja säänmukaiset ulkovaatteet. Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus, mutta kaikille muille pukeutumisohje on tule sellaisena kuin olet!
-
Lipunkantajien ja airuiden pukeutuminen itsenäisyyspäivänä on Suomen talveen sopiva, eli lämmin. Aseta päähäsi ylioppilaslakki tai teekkarilakki sekä säänmukaiset ulkovaatteet.
Suosituksena lipunkantajille ja airuille on tumma vaatetus. Sään vaatiessa lakin alle on hyvä virittää korvaläpät, mieluummin tummasävyiset kuin räikeät. Kaulaliinan tulisi olla mieluummin hillitty kuin räikeä, lipunkantajalla mieluusti valkoinen tai muu vaalea väri.
Lipunkantajien ja airuiden tulee jättää laukut, reput ja muut kannettavat tavarat säilytykseen, sillä käsien on oltava vapaat tehtävien hoitamista varten.
-
Valitettavasti soihtuja ei riitä jokaiselle osallistujalle. Kulkueeseen osallistuu joka vuosi paljon opiskelijoita. Vuosien mittaan soihtuja on kadonnut tai mennyt rikki.
Palautathan soihdun kulkueen jälkeen Senaatintorin laidalle!
-
Jos tasavallan presidentti on tervehtimässä soihtukulkuetta, voi presidenttiä tervehtiä esimerkiksi vilkuttamalla tai toivottamalla hyvää itsenäisyyspäivää. Kulkue ei erikseen pysähdy tervehtimään presidenttiä.
-
-
Jäikö sinulle silti jotain kysyttävää?
Jos et löytänyt vielä vastausta kysymykseesi, ota yhteys omaan ylioppilas- tai opiskelijakuntaasi.
Kiireellisemmissä asioissa voit olla yhteydessä tapahtuman järjestämisestä vastaaviin henkilöihin HYYssä, joiden yhteystiedot löydät alta.
-