Yliopiston päärakennus
Yliopiston päärakennus
Yliopiston päärakennus
8.11.2021

Vaadimme tasakolmikantaa yliopistokollegioon

KANNANOTTO

HYY  vaatii yliopistodemokratiaa vahvistavaa tasakolmikantaa Helsingin yliopiston yliopistokollegioon. Mikäli eri ryhmien edustus säilyy epätasaisena, ensi vuoden alusta Helsingin yliopisto yliopistokollegioineen jäisi ainoaksi julkisoikeudelliseksi yliopistoksi, jossa tasakolmikantaa ei vielä ole.

Yliopistoja on pidetty jo pitkään demokraattisina yhteisöinä, joissa yliopistoyhteisö näkyy ja kuuluu yliopiston toiminnassa ja hallinnossa. Tulkintaa vahvistaa yliopistojen käytänteet monijäsenisistä hallintoelimistä sekä esimerkiksi yliopistolain säädökset yliopistoyhteisön edustuksesta julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksissa. Yliopisto säilyy yliopistona ja edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä yksinomaan yhteisönsä kautta.

Opiskelijoihin liittyvä kasvatustehtävä sekä heidän pyrkimyksensä virittyvät ylioppilaskunnan välityksellä. Viimeisimpään tutkimukseen perustuva opetus ja seuraavien tutkijasukupolvien kasvattaminen toteutuu yliopiston henkilökunnan avulla ja maailman parhaan tutkimuksen eetos syntyy professorivetoisten tutkimusryhmien kautta. Kaikki yliopiston jäsenet ovat tärkeä osa yliopistoyhteisöä. Siksi olisi oikein, että yliopistoyhteisön moninaisuus heijastuisi myös päätöksentekoelimien voimasuhteisiin.

Helsingin yliopistossa opiskelee noin 32 000 eri alojen opiskelijaa. Henkilöstöä yliopistolla on noin 8000, joista vain alle 500 on professoreja. On nurinkurista, että kaikissa yliopiston monijäsenisissä toimielimissä professoreilla on yliedustus opiskelijoiden ja keskiryhmän (muu opetus- ja tutkimushenkilökunta sekä muu henkilökunta) kustannuksella. Monijäsenisten toimielinten tarkoituksena on olla yhtäläisesti koko yliopistoyhteisön ääni ja valta. Keskiryhmän osalta tilanne tuntuu absurdilta, sillä professoreilla on yliopistossa valtaa virallisten toimielinten ulkopuolellakin, kun taas moni tutkija kituuttaa määräaikaisilla työsopimuksilla. Opiskelijoiden näkökulmasta tilanne on kestämätön, kun valtaosa päätöksistä koskee nimenomaan opiskelijoita. Lisäksi yliopistodemokratian toteutumisen kannalta olisi keskeistä, että pitkällä aikavälillä väitöskirja- ja apurahatutkijat saatettaisiin kolmikantaisen päätöksenteon piiriin.

Päätöksenteon läheisyysperiaatteen nimissä niiden henkilöiden, joita päätökset varsinaisesti koskevat, tulisi tehdä päätöksiä. Lisäksi useat johtamisjärjestelmiä käsittelevät tutkimukset osoittavat edustetun ja monipuolisen päätöksenteon olevan kaikkien yhteisön jäsenten hyöty.

Opiskelijat ovat aktiivisia, vastuuntuntoisia ja valveutuneita. Arvostettuina ja tasavertaisina yhteisön jäseninä opiskelijat sitoutuvat yliopistoon, ja sitoutuneet opiskelijat eivät pelkästään valmistu nopeammin, vaan myös kantavat ylpeinä alma materinsa lippua niin työelämässä kuin tutkijoinakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysryhmä yliopistojen itsehallinnosta katsoi 1.3.2021 julkaistussa raportissaan, että “ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja että ylioppilaskunnalla on merkittävä osuus yliopiston hallinnossa”. Selvitysryhmä viittaa opiskelijoiden osallisuuteen yliopistohallinnossa. Edelleen selvitysryhmä katsoo yliopistojen johtosäännöillä olevan suuri rooli yliopiston itsehallinnon turvaamisessa ja kehittämisessä. Johtosäännön tulisi täten vahvistaa opiskelijoiden osuutta yliopistojen hallinnossa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL peräänkuuluttaa loistavassa kirjoituksessaan opiskelijoiden aseman parantamista johtosääntötasolla.

Niin sanottu tasakolmikanta on jo käytössä monissa muissa suomalaisissa yliopistoissa. Helsingin yliopiston hallitus on kuluneena syksynä keskustellut aiheesta, ja nykyinen yliopistokollegio keskustelee aiheesta marraskuun kokouksessaan. Kollegion siirtyminen tasakolmikantaan olisi demokratiateko ja samalla toimisi kokeiluna tasakolmikantaisesta päätöksenteosta Helsingin yliopistossa. Kokeilun avulla saisimme konkreettista tietoa siitä, miten tasakolmikantainen päätöksenteko sopisi yliopistoomme ja mitä vaikutuksia sillä olisi. Siirtymä olisi hyvä tehdä jo kautensa 2022 aloittavan kollegion osalta, sillä seuraava mahdollisuus tähän demokratiatekoon olisi vasta vuonna 2026.

 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat vaativat yliopistoryhmien tasaista edustusta yliopistokollegioon. Käytännössä tämä vaatimus edellyttää yliopiston johtosäännön 6 § “Yliopistokollegio” muuttamista. Jatkossa yliopistokollegion koko olisi 48 paikkaa, ja jokaiselle ryhmälle olisi osoitettu 16 paikkaa. Lisäksi toivomme yliopiston johdolta, hallitukselta ja kollegiolta aktiivista keskustelua tasakolmikantaan ja yliopistodemokratiaan liittyen.

 

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Hyvät ry

Lisätietoja:

Aleksi Tujunen (aleksi.tujunen@hyy.fi) ja Tuukka Kainulainen (tuukka.kainulainen@hyy.fi), hallituksen jäsenet, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Tommi Mäklin (tommi.maklin@helsinki.fi), puheenjohtaja, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat