Toimeentulo on mielenterveyskysymys

Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Opiskelijoiden mielenterveyskriisin ratkaisu tarvitsee tekoja niin ennaltaehkäisyyn kuin oireidenkin hoitoon. Hallituksen toimet kuitenkin vain kurjistavat tilannetta entisestään. HYYn hallituksen jäsen Tilda Lassila ihmettelee, miksei opiskelijoiden mielenterveyskriisiä oteta vakavasti.

Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyskriisistä on puhuttu jo vuosia, eikä sille näy loppua. Valoa välkähti tunnelin päässä, kun hallitus kertoi aikovansa vihdoin toteuttaa terapiatakuun. Ongelmana toki on se, että terapiatakuusta on unohdettu opiskelijat. Hallituksen esityksessä terapiatakuu nimittäin rajataan alle 23-vuotiaille, mikä jättää osan korkeakouluopiskelijoista sen ulkopuolelle. Kestävä ratkaisu opiskelijoiden mielenterveyskriisiin ei siis näköjään kiinnosta päättäjiä vieläkään.  

Sen lisäksi, että opiskelijat jätetään huomiotta mielenterveyskriisin oireiden hoidosta, pahoinvoinnin juurisyihin puuttumisen sijaan opiskelijoiden ahdinkoa syvennetään entisestään. Heikko taloudellinen tilanne on monen opiskelijan kohdalla hyvinvointia merkittävästi horjuttava tekijä. Uunituoreiden KOTT 2024-tulosten mukaan melkein neljäsosa korkeakouluopiskelijoista pelkää, ettei raha riitä ruokaan. Tilanne on hälyttävä, mutta silti hallitus lyö lyötyä ja kohdistaa merkittäviä leikkauksia jo aikaisemmin heikolla tasolla olleeseen opiskelijoiden sosiaaliturvaan. Miten mielenterveyttä tulisi ylläpitää, jos arki on pelkkää selviytymistä?  

Sosiaaliturvan heikennyksiä perustellaan muun muassa opintotuen lisätyllä lainapainotteisuudella. Opiskelijat ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin, eikä mielenterveyttä edistä lainataakan alle musertuminen. Jos valtavaa lainamäärää ei halua, on pakko mennä töihin – mikäli sellaisia edes onnistuu saamaan. Täysipäiväisen opiskelun yhteensovittaminen työnteon kanssa on monelle kuormitusta lisäävää ja opintoja hidastavaa. Kun tämän päälle paine valmistua määräajassa on valtava, uupumisen ainesosat ovat kasassa.  

Opiskelijoiden mielenterveyskriisi on tikittävä aikapommi. Nuorten keskuudessa mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Miten me opiskelijat voimme pelastaa valtiontalouden, jos merkittävä osa valmistuu uupuneina tai muista mielenterveyssyistä työkyvyttöminä? Tätä menoa mielenterveyskriisin hintalappu kasvaa paljon suuremmaksi, kuin sen ratkaisemiseen tarvittavat panostukset ovat. Jos tilanteen annetaan räjähtää käsiin, ei siitä voi valtionjohto syyttää kuin itseään. 

Mielenterveyskriisiä ei ratkaista – saati ennaltaehkäistä – painamalla jo valmiiksi köyhyysrajan alla viruvia opiskelijoita entistä alemmaksi. Mielenterveyden edistämiseksi ei tarvita rakettitiedettä, vaan sitä, että jokaisella opiskelijalla olisi varmuus, että raha riittää ruokaan, lääkkeisiin ja vuokranmaksuun. Tämän ei pitäisi olla liikaa vaadittu. Toimia tarvitaan nyt, kun voimme vielä estää pahimman lopputuleman.

Tilda Lassila
Hallituksen jäsen (viestintä, kestävä kehitys, kuntavaalit)