Terveyttä ja hyvinvointia rakennetaan myös soten ulkopuolella
BLOGI
Usein yhdistämme terveyden ja hyvinvoinnin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä niiden saavutettavuuteen. On totta, että sote-palvelut vaikuttavat merkittävästi ihmisen terveyteen, mutta ne eivät yksin luo sitä. Terveyttä rakennetaan myös ulkopuolella: arjessa, kouluissa, korkeakouluissa ja työpaikoilla.
Hyvinvointi syntyy päivittäisistä valinnoista ja ympäristöistä, jotka tukevat terveyttä. Sote voi hoitaa sairauksia, mutta terveys syntyy ja säilyy silloin, kun arki mahdollistaa liikkeen, levon, sosiaalisuuden ja mielekkään tekemisen.
Liikkumattomuus on kasvava kansanterveydellinen uhka
Fyysinen aktiivisuus on keskeinen osa kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Liike ei tarkoita vain hikitreenien tai kuntosaliharjoitusten tekemistä, vaan laajemmin kehon liikuttamista eri tavoin ja intensiteetein päivän mittaan.
Nykypäivänä siirrymme passiivisesta elämänvaiheesta toiseen: istumme koulussa, opiskellessa ja töissä, ja kaiken opintojen ja työn lomassa vietetyn ruutuajan jälkeen vietämme myös vapaa-aikaamme ruudun äärellä. Jatkuva fyysinen passiivisuus on merkittävä kansanterveydellinen uhka, johon jokaisen ihmisen, instituution ja organisaation tulisi herätä.
Arvon yhteisluomisen kautta liikunnallisuutta arkeen
Opiskelijoiden hyvinvoinnista puhutaan paljon ja syystä. Opiskeluarki on kuormittavaa. Opiskeluarjen kiire, stressi ja alati kasvavat vaatimukset verottavat jaksamista. Liikunnallisuus tukee yksilön terveyttä ja antaa resilienssiä jaksaa haastavien aikojen yli. Liikunta edistää myös tutkitusti mielenterveyttä. On siis selvää, että liikunnallisuutta korkeakouluissa tulisi edistää.
Liikunnallisuuden edistäminen ei kuitenkaan ole yhden toimijan tehtävä. Se vaatii laajaa yhteistyötä korkeakoulujen, terveydenhuollon, palveluntarjoajien, julkisen vallan, opiskelijajärjestöjen ja liittojen välillä. Vain yhteistyöllä voidaan varmistaa, että opiskelijoilla on todellinen halu, mahdollisuus ja osaaminen lisätä liikettä osaksi arkea.
Halu, mahdollisuus ja osaaminen ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan kokonaisuudesta, jossa mahdollisuudet ja motivaatio kulkevat rinnakkain. Pelkät liikuntatilat tai palvelut eivät vielä saa ketään liikkumaan, jos motivaatiota ei ole. Sama pätee toisinpäin; motivaatio yksin ei takaa liikkumista, mikäli realistisia mahdollisuuksia lisätä liikettä arkeen ei ole.
Tarvitaan ympäristö, joka tekee liikkumisesta luontevan osan opiskelupäivää, sekä yhteisö, joka kannustaa, motivoi ja näyttää esimerkkiä. Kun tieto, motivaatio ja konkreettiset mahdollisuudet yhdistyvät, liike voi aidosti juurtua osaksi opiskelukulttuuria ja samalla vahvistaa koko yhteisön hyvinvointia.
Korkeakouluopinnot eivät saa olla jakso, jossa terveys ja hyvinvointi jäävät sivuun, vaan vaihe, joka tukee niitä. Opiskelun tulisi vahvistaa ihmistä, ei kuluttaa loppuun. Kun opiskelija voi hyvin, hän oppii paremmin, jaksaa enemmän ja kasvaa yhteiskunnan rakentajaksi, joka vie hyvinvointiyhteiskuntaa eteenpäin.
