13.4.2022

Tarvitsemme myötätuntoa rakenteisiimme

BLOGI

Tänään 13.4. vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää, joka tekee näkyväksi opiskelijoiden mielenterveyden haasteet. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennus- tai ahdistusoireista ja yli puolet kokee psyykkistä kuormittuneisuutta. Käynnissä on akuutti opiskelijoiden mielenterveyskriisi.

Tänä vuonna opiskelijoiden mielenterveyden päivän teemana on myötätunto. Kampanjassa kannustetaan opiskelijoita olemaan myötätuntoisempia niin toisia kuin itseäänkin kohtaan. Myötätunnon on havaittu ehkäisevän loppuunpalamista, ahdistuneisuutta ja stressiä, joten myötätuntoa lisäämällä voidaan edistää mielenterveyttä.

 

Mitä on myötätunto?

Olen pohtinut viime aikoina paljon sitä, mitä sana “myötätunto” käytännössä tarkoittaa. Myötätunto toisia kohtaan voidaan nähdä empatiana, kykynä ymmärtää toisen tunteita sekä tekoina toisen hyvän edistämiseksi. Myötätunto itseä kohtaan taas on usein lempeyttä ja empatiaa, jota kohdistat itse itseesi. Oletko esimerkiksi koskaan miettinyt, miten puhut itsellesi? Kannustatko itseäsi haastavien tilanteiden edessä vai soimaatko epäonnistumisista?

Erityisesti itsemyötätunto on usein haastavaa. Monelle on helppoa kokea myötätuntoa muita kohtaan, mutta armollisuus itselle painuu unohduksiin. Voimme suhtautua hyvin myötätuntoisesti toisen ihmisen jaksamiseen samalla kun vaadimme itseltämme mahdottomia ja soimaamme itseämme epäonnistumisista. 

Olen myös kokenut, että myötätunnon osoittaminen itseä kohtaan on välillä jopa pelottavaa. Osoittaessani empatiaa ja lempeyttä epäonnistumisten osuessa kohdalle, tuntuu minusta helposti siltä, että kannustaisin itseäni uusia epäonnistumisia kohti. Näinhän ei toki ole. Itsemyötätunto voi tarkoittaa sitä, että ymmärtää virheensä ja oppii niistä, mutta myös hyväksyy virheet eikä jää vellomaan epäonnistumisensa keskelle. Joudunkin välillä muistuttamaan itseäni siitä, ettei myötätunto tarkoita vain taputuksia pään päälle, vaan se voi näkyä myös rakentavana suhtautumisena omiin virheisiini. 

 

Myötätunto ei voi olla täysin yksilön vastuulla

Myötätunnon ei kuitenkaan pitäisi jäädä vain yksilön vastuulle. On vaikea olla myötätuntoinen tai harjoitella sitä, jos yhteiskunnan rakenteet eivät tue siinä. Tällä hetkellä rakenteemme eivät ole myötätuntoisia, eivätkä ne kannusta yksilöitäkään siihen. Opiskelijan pitäisi valmistua tavoiteajassa, olla aktiivinen ja verkostoitua. Monet päätyvät tekemään töitä opintojen ohella varmistaakseen toimeentulonsa sekä kerätäkseen kokemusta, jotta valmistuessaan saisi töitä. Myötätunto itseä tai toisia kohtaan ei auta silloin, kun kamppailee esimerkiksi toimeentulon tai mielenterveyden kanssa. Noppia on pakko suorittaa tai töissä käytävä, jotta saisi toimeentulonsa turvattua.

Mielenterveyden häiriöt ovat oireita yhteiskunnasta. Yhteiskuntamme rakenteet ohjaavat suorittamaan, tämä näkyy esimerkiksi putkitutkintoina. Onko siis ihme, että kun opinnot hidastuvat haasteiden ja jatkuvan paineen takia, myötätunto ei ole ensimmäinen tuntemuksemme. Suorituspaineen ja tiukkojen suoritusaikojen sijaan tulisi antaa mahdollisuus epäonnistua sekä antaa tilaa kokeilla ja kasvaa. Tämä antaisi yksilölle paremmat mahdollisuudet olla myötätuntoinen niin itseään kuin muitakin kohtaan.

Syrjivät rakenteet toimivat myös esteenä myötätunnolle. Yhteiskunnan rakenteet heijastuvat vahvasti arkeemme, ajatuksiimme ja asenteisiimme. Rakenteet voivat saada sinut näkemään itsesi sinä “toisena” ja vähemmän arvokkaana, koska et ole rakenteiden mukainen, normaali. Rakenteet osoittavat kuka näyttäytyy normaalina, kuka saa tuntea olonsa normaaliksi ja kuka ulkopuoliseksi. Jos rakenteet eivät ole osoitettu sinulle, niissä on vaikea toimia ja olla myötätuntoinen, koska yhteiskunta ja sen rakenteet viestivät, että olet vääränlainen.

Miten luomme myötätuntoa rakenteisiin?

  1. Opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen antaa sijaa myötätunnolle. Mielenterveydestä on vaikea huolehtia, jos samalla joutuu murehtimaan omaa talouttansa.
  2. Ei putkitutkinnoille, kyllä akateemiselle vapaudelle. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus opiskella rauhassa ja ajatuksella, jotta opinnoista jäisi myös jotain käteen. Korkeakoulujen rahoitusmallin tulisi huomioida opiskelijoiden hyvinvointi, eikä olla yksin riippuvainen valmistuvien määrästä. 
  3. Yhdenvertaisuutta rakenteisiin. Päätöksenteolla tulee aktiivisemmin purkaa syrjiviä rakenteita. Edistämällä yhdenvertaisuutta mahdollistamme kaikille oikeuden olla myötätuntoisia itseään kohtaan ja pystymme toimimaan myötätuntoisemmin toisiamme kohtaan.

Opiskelijoiden mielenterveyspäivä on oiva hetki pysähtyä ja pohtia omaa suhdettamme myötätuntoon. Samalla päättäjien on herättävä siihen, että opiskelijoiden mielenterveyskriisi on akuutti ja toimia opiskelijoiden mielenterveyden puolesta tarvitaan nyt. Tarvitsemme myötätuntoa yhteiskunnan jokaiselle tasolle.

 

Sonja Naalisvaara

Hallituksen jäsen (sosiaalipolitiikka, kehitysyhteistyö)