Sujuvat opinnot eivät saa olla etuoikeus

Kuulin viime vuonna kolmannen vuoden opiskelijana ensimmäistä kertaa yksilöllisten järjestelyjen käytänteistä yliopistolla. En saanut tietoa yliopistolta, vaan luin Helsingin Sanomista vammaisaktivisti Marja Puustisen haastattelun. Puustinen kertoo haastattelussa, miten yksilöllisten järjestelyjen saaminen on monien esteiden takana ja asettaa esimerkiksi vammaiset opiskelijat eriarvoiseen asemaan yliopistolla.

Yksilöllisillä järjestelyillä tarkoitetaan erilaisia käytännön toimia, joilla edistetään opintojen sujumista. Opiskelija voi tarvita järjestelyjä esimerkiksi lukivaikeuden tai aistivamman vuoksi. Lisäaika tentissä tai tehtävän palauttamisessa, erillinen tenttitila tai vaihtoehtoinen opintojen suoritustapa ovat kaikki erilaisia yksilöllisiä järjestelyjä. Yksilöllisten järjestelyjen toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan. Helsingin yliopistossa yksilöllisten järjestelyjen toteuttaminen voi olla suuren kynnyksen takana.

Opiskelijan ensin täytyy hankkia lääkärintodistus tai muu vastaava asiantuntijan laatima todistus, jossa ilmenee miksi hän tarvitsee yksilöllisiä järjestelyjä. Todistuksen saamiseen saattaa mennä pahimmillaan useita kuukausia, kuten Puustiselle kävi. Todistuksen saamisen pitkittyminen saattaa hidastaa monien opiskelijoiden mahdollisuuksia suoriutua opintojaksoista. Lausunnon saatuaan opiskelija joutuu vaatimaan jokaisen kurssin yhteydessä hänelle sopivia yksilöllisiä järjestelyjä. Opiskelijoille omien oikeuksien toteutumisen vaatiminen jokaisen kurssin yhteydessä on kuormittavaa ja saattavat haitata opinnoista selviytymistä.

Opetushenkilökunta tarvitsee lisätukea yksilöllisten järjestelyjen toteuttamiseen. Osa järjestelyistä, kuten tentissä lisäajan saaminen, voi onnistua mutkattomasti. Osa taas voi olla vaikeammin järjesteltävissä resurssien rajallisuuden takia. Järjestelyistä riippuen yksilöllisten järjestelyiden toteuttaminen voi kuormittaa opettajaa. Jos opettajalla ei ole riittävästi tietoa järjestelyistä, selvittely voi olla pois muista työtehtävistä. Yksilöllisten järjestelyjen hoitaminen tarvitsee kokonaisvaltaisen muutoksen.

Osana valtakunnallista saavutettavuussuunnitelmaa kaikkia korkeakouluja velvoitetaan tekemään omat, korkeakoulukohtaiset saavutettavuussuunnitelmat. Näissä pureudutaan yliopistoja koskeviin saavutettavuuden haasteisiin ja ratkaisuihin. Työ on käynnistynyt myös Helsingin yliopistossa, jossa olemme ylioppilaskuntana tiiviisti mukana valmisteluprosessissa. Tavoitteemme on, että osana suunnitelmaa myös yksilöllisten järjestelyiden saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, jotta ne eivät kuormittaisi opiskelijoita tai henkilökuntaa.

Olemme HYYssä etsineet erilaisia ratkaisuja yksilöllisten järjestelyjen helpottamiseen. Haasteisiin voitaisiin tarttua yliopistolla esimerkiksi seuraavasti:

• Mahdollisuuksien mukaan jokaisella opintojaksolla on useampi kuin yksi suoritusvaihtoehto.
• Opiskelijoille luodaan palvelupolku, joka kertoo selkeästi järjestelyjen hakuprosessin sekä millä kriteereillä niitä myönnetään.
• Yliopisto kehittää järjestelmän Sisuun tai Opintoni-sivulle, johon opiskelija voi kertoa yksilöllisistä tarpeistaan ja tarvittaessa muuttaa tai piilottaa tietoja.

Puustisen hankaluudet yksilöllisten järjestelyjen saamisessa eivät saa toistua missään yliopistossa. On meidän kaikkien etu, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen opintojen suorittamiseen yliopistolla. Saavutettavassa yliopistossa opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus keskittyä opiskeluun sen sijaan, että heidän täytyy vahtia omien perusoikeuksiensa toteutumista. Sujuvat opinnot eivät saa olla etuoikeus.

Jenny Kasongo

Yhdenvertaisuudesta vastaava hallituksen jäsen