Osaamisen ja sivistyksen unioni
BLOGI
Vaikka Euroopan parlamentin vaaleista 2024 on kulunut pian vasta vuosi, ovat turbulentit tuulet keikuttaneet eurooppalaista venettä paljon vuoden aikana. Eurooppa on pistetty miettimään omaa rooliaan maailmanpolitiikan aallokossa. Tällaisena aikana eurooppalainen yhteistyö näyttäytyy kenties arvokkaampana kuin koskaan aiemmin.
Tänään emme juhli myöskään aivan tavanomaista Eurooppa-päivää, sillä juhlistamme myös Schumanin julistuksen 75-vuotispäivää. Julistuksen kirjoittamisen aikaan eurooppalainen yhteistyö tarkoitti konkreettisia tekoja hiili- ja teräsyhteistyössä, joka loi pohjan sotien jälkeiselle rauhalle Euroopassa. Tänä päivänä hiilen ja teräksen sijaan eurooppalainen yhteistyö rakentuu tietoon ja osaamiseen nojaamalla.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti koulutuksen ja taitojen merkitystä Euroopan kilpailukyvylle komission poliittisissa suuntaviivoissa. Maaliskuussa 2025 lanseerattiinkin Union of skills eli osaamisunioni -aloite. Osa osaamisunionin keskeisistä osatekijöistä on tuttuja meille korkeakouluopiskelijoille jo entuudestaan. Olet ehkä törmännyt pieniin osaamiskokonaisuuksiin, tai eurooppalaisiin yliopistoalliansseihin, kuten Una Europaan, jossa Helsingin yliopisto on mukana.
Osaamisunionin tavoitteena on lisätä osaamista, tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä houkutella ja kouluttaa huippuosaajia Eurooppaan. Suomalaisesta koulutuskeskustelusta tuttu konsepti ”osaajapula” pätee myös eurooppalaisessa kontekstissa. Samalla joka viidennellä aikuisella on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Osaamiseen liittyvät haasteet ovat Euroopassa hyvin monialaisia. Yhtäältä tarvitsemme innovaatioita ja huippuosaajia, toisaalla ihan perus luku- ja matemaattisissa taidoissa on paljon puutteita.
Koulutus- ja tutkimuspolitiikka tuppaa EU:ssa olemaan yhä tiiviimmin sidoksissa kilpailukykyyn ja teollisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi syksyllä 2024 julkaistussa Mario Draghin Euroopan kilpailukykyä käsittelevässä raportissa osaamisen, taitojen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen nähdään keskeisinä haasteina ratkaistavaksi Euroopassa. Tutkimus ja innovaatiot nähdään talouskasvun moottorina, ja osaamispolitiikkaa ohjaa vahvasti työmarkkinalähtöinen näkökulma. Samalla EU:n rahoitusta ja koulutusohjelmia (esim. Erasmus+) kehitetään yhä enemmän strategisen kilpailukyvyn ehdoilla.
Tämä herättää perustellusti kysymyksiä: Mitä tapahtuu tutkimukselle, joka ei palvele suoraan taloudellisia tavoitteita? Kutistuuko korkeakoulutuksen rooli pelkäksi keinoksi tuottaa osaajia työmarkkinoille? Euroopan tulevaisuus vaatii kilpailukykyä, mutta se tarvitsee myös vapaan tutkimuksen tilaa ja koulutusta, joka rakentaa sivistystä, osallisuutta ja demokraattista yhteiskuntaa.
Elämme monin tavoin kriittistä aikaa emmekä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, niin hyvässä kuin pahassakaan. Juuri siksi nyt, ehkä enemmän kuin koskaan, tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä sekä koulutukseen panostamista. Sivistys ja koulutus tarjoavat meille välineet suurtenkin muutosten kohtaamiseen yhteiskunnassamme. Hyvässä tilanteessa emme vain selviydy haasteista, vaan kykenemme rakentamaan myös inhimillisempää sekä kestävämpää yhteiskuntaa.
Tänä Eurooppa-päivänä juhlistamme unionia, joka 75 vuotta sitten syntyi rauhan unelmasta ja hiili- ja teräsyhteistyöstä. Voidaksemme juhlia Euroopan unionia vielä seuraavatkin 75 vuotta, Euroopan tulevaisuus tarvitsee sivistystä, panostuksia koulutukseen sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Mathilda Timmer
Koulutuspoliittinen asiantuntija
050 477 4543
