Opiskelijoilta leikkaaminen on leikkaamista Suomen tulevaisuudelta

Orpon hallitus heikentää todella rajusti opiskelijoiden toimeentuloa. Opiskelijoiden jaksamista on venytetty liian kauan. Opiskelijat haluavat valmistua työkykyisinä ja ilman massiivista valkataakkaa. 

Hallituksen suunnitelmat leikata opintorahasta sekä yleisestä asumistuesta iskevät erityisen voimakkaasti jo valmiiksi kuormittuneisiin opiskelijoihin. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikentynyt erityisesti nopean lainakorkojen sekä hintojen nousun myötä.

Opiskelijan kaupunki 2023 -tutkimuksen mukaan keskimääräinen nettotulo pääkaupunkiseudun opiskelijalla on vain 1 268 euroa kuukaudessa, ja 39 % on jättänyt ostamatta ruokaa ja/tai lääkkeitä heikon toimeentulon vuoksi (Otuksen tutkimus julkaistaan 3.11.2023).

Vastauksena Orpon hallitus pakottaa opiskelijat velkaantumaan lisää. Hallitus ehdottaa opintolainan määrää nostettavaksi 850 euroon asti kuukaudessa eli 200 eurolla. Opintolainakanta on tälläkin hetkellä jo yli 6 miljardia euroa. Vuoden 2023 tammikuussa lainaa nostettiin enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Muutosten toteutuessa korkeakouluopiskelijan keskimääräisen velkataakan arvioidaan nousevan yli 30 000 euroon.

Opiskelijan huolet velkaantumisesta eivät ole perusteettomia. Ei ole mikään ihme, että opiskelijat ovat osoittaneet mieltään valtaamalla yliopistoja ja muita oppilaitoksia ennennäkemättömällä tavalla. Valtaukset ovat olleet opiskelijoiden hätähuuto hallitukselle.

Jo kuluvana vuonna Kela on heinäkuuhun mennessä maksanut maksukyvyttömien opiskelijoiden puolesta pankeille jo 42 miljoonaa euroa. Summa oli heinäkuussa jo 11 miljoonaa euroa enemmän kuin koko viime vuonna.

Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen tulee todennäköisesti nostamaan niiden opiskelijoiden määrää, jotka eivät pysty maksamaan velkaansa. Takuusäätiön mukaan alle 30-vuotiaiden velkaongelmat ovat kasvaneet erittäin nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana.

Vuoden 2023 perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan opintolainaa nostavan opiskelijan toimeentulo on opintotuen saajista kehittynyt heikoiten tarkastelujaksolla 2019–2023. On odotettavaa, että opintolainaa nostavat opiskelijat kamppailevat toimeentulonsa kanssa tulevaisuudessakin. Velkaantumisen kasvu vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi perheen perustamispäätöksiin tai ensiasunnon ostoon.

Orpon hallituksen leikkauksilla sälytetään koulutuksen kustannuksia yhteiskunnalta yksilölle, jolloin koulutuksen saavutettavuus heikkenee. Toimeentulon heikentämisen myötä korkeakoulutuksen periytyvyys tulee lisääntymään entisestään. Heikommasta sosioekonomisesta asemasta tulevalle korkeakouluun hakeutuminen tulee olemaan huomattavasti vaikeampaa.

Hallituksen leikkauspolitiikka ei sovi yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa opiskelijoiden nopeasta valmistumisesta tai korkeakoulutuksen kokonaistason nostamisesta.

Hallitus perustelee opiskelijoihin kohdistettuja leikkauksia sillä, että nuorille sukupolville ei jäisi taakkaa valtionvelasta. Perustelu ontuu räikeästi, kun hallitus on kuitenkin halukas lisäämään kohtuuttomasti nuorten henkilökohtaista velkaa. Henkilökohtaisen velan lisäksi hallituksen leikkaukset ilmastotoimista ja terveyspalveluista kasaavat nuorten harteille mielenterveys- ja ilmastovelkaa.

Opiskelijoiden jo matalasta toimeentulosta leikkaaminen tulee horjuttamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijat tietoisesti altistetaan uupumaan. Samalla heikennetään mahdollisuuksia valmistua tavoiteajassa ja työkykyisenä.

Linnéa Partanen

Toimeentulosta vastaava hallituksen jäsen