Opiskelijaedustajasanasto johtoryhmien opiskelijaedustajille
BLOGI
Mitä tarkoittikaan opetusohjelma? Mikä tai kuka on dekaani? Syksyn opiskelijaedustajahakujen avauduttua vastaan on saattanut tulla runsaasti uusia tai muuten merkitykseltään epäselviä sanoja. Tällä sanastolla haluamme auttaa jokaista ymmärtämään yliopistohallinnon tärkeimpiä termejä!
Helsingin yliopiston toimielimiä ja yksiköitä
Opintoasiainneuvosto (ONE)
Opintoasiainneuvosto on opetusasioista vastaavan vararehtorin johtama toimielin, joka kokoaa yhteen tiedekuntien opetuksesta vastaavat varadekaanit sekä opintohallinnon asiantuntijoita. Opiskelijoita neuvostossa edustavat HYYn koulutuspoliittinen asiantuntija sekä yksi opiskelijaedustaja. Opintoasiainneuvosto on keskeinen vaikuttamisen paikka, jossa valmistellaan useimmat koko yliopistoa koskettavat opetukseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset ja linjaukset opetuksen kehittämisen prosesseista.
Tiedekunta
Yliopistossa on 11 tiedekuntaa, joilla on valta omasta taloudestaan ja opetuksestaan hallituksen ja rehtorin päättämissä rajoissa. Kussakin tiedekunnassa on tiedekuntaneuvosto, jossa on opiskelijaedustus. Tiedekunnat päättävät itse jakautumisestaan osastoihin tai muihin pienempiin yksiköihin. Tiedekuntiin rinnastuu erillisenä yksikkönä toimiva Svenska social- och kommunalhögskolan, jonka hallituksessa on myös opiskelijaedustus.
Tiedekuntaneuvosto
Tiedekuntaneuvosto on dekaanin johtama tiedekunnan korkein päätöksentekoelin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa sekä tiedekunnan omien että yliopiston asettamien tavoitteiden pohjalta. Se muun muassa valitsee dekaanin, päättää tiedekunnan talousarvioista ja toimeenpanosuunnitelmista sekä koulutusohjelmien johtoryhmien valmistelemista opetussuunnitelmista ja antaa tiedekunnan viralliset kommentit yliopiston kehittämisestä. Tiedekuntaneuvostojen koko vaihtelee, mutta niissä on aina kolmikantainen edustus ja kolme tai viisi opiskelijaedustajaa varajäsenineen.
Osasto
Osa tiedekunnista on jakautunut pienempiin toimintayksiköihin, joiden yleisin nimitys on osasto. Monessa tiedekunnassa henkilöstörakenne ja esihenkilösuhteet pohjautuvat osastojakoon. Osastoilla tai muilla tiedekunnan pienemmillä osilla ei ole omaa talousarviota eikä niiden alaisuudessa ole opiskelijoita, vaan osastot käyttävät rahaa tiedekuntaneuvoston päättämissä rajoissa ja opiskelijat kuuluvat aina koulutusohjelmiin.
Koulutusohjelma
Kaikki opiskelijat opiskelevat jossakin koulutusohjelmassa, joista useimmat on jaettu opintosuuntiin. Kullakin kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä opiskelijaedustajineen, joka kehittää koulutusohjelman opetusta. Koulutusohjelma voi olla yhden tiedekunnan oma tai useamman yhteinen. Kaikilla koulutusohjelmilla on kuitenkin yksi nimetty vastuutiedekunta, johon koulutusohjelma hallinnollisesti kuuluu.
Opintosuunta
Opiskelijat sijoittuvat paitsi koulutusohjelmiin, useimmissa koulutusohjelmissa myös erikoistuneempiin opintosuuntiin. Opintosuuntiin jakaudutaan joko heti opintojen alussa tai myöhemmin niiden kuluessa.
Johtoryhmä
Koulutusohjelmalla on johtoryhmä, johon kuuluu myös kaksi opiskelijaedustajaa varajäsenineen. Dekaanin nimittämä johtoryhmä tekee esityksen monivuotisesta opetussuunnitelmasta ja päättää vuosittaisen opetusohjelman – se on siis jokapäiväisen opiskelun kannalta tärkein toimielin. Johtoryhmällä voidaan tarkoittaa myös muita kuin koulutusohjelmien johtoryhmiä: esimerkiksi yliopiston johtoryhmää, johon kuuluu rehtoraatti, hallintojohtaja ja toimialajohtajat sekä yksi dekaani kultakin kampukselta, tiedekunnan johtoryhmää tai yliopiston laajuista tohtorikoulutuksen johtoryhmää, jonka opiskelijaedustajat valitsee Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat HYVÄT ry.
Helsingin yliopiston henkilöitä
Dekaani
Tiedekunnan johtaja, jonka valitsee tiedekuntaneuvosto tiedekunnan professorien keskuudesta. Dekaani vastaa tiedekunnan toiminnasta ja taloudesta niiltä osin kuin tehtäviä ei ole siirretty johtosäännöllä, rehtorin päätöksillä tai muilla säädöksillä tiedekuntaneuvostolle tai muille elimille. Dekaani valitaan aina enintään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Varadekaani
Tiedekunnassa on dekaanin päätöksellä yksi tai useampi varadekaani. Varadekaanit toimivat omilla vastuualueillaan tiedekunnassa ja tiedekunnan edustajina yhteiskunnassa sekä yliopiston eri toimikunnissa: opetuksesta vastaava varadekaani opintoasiainneuvostossa, tutkimuksesta vastaava tieteellisessä neuvostossa, yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostossa ja kansainvälisistä asioista vastaava kansainvälisten asiain neuvostossa.
Opintoasiainpäällikkö
Jokaiselle tiedekunnalle on nimetty opintoasiainpäällikkö, joka johtaa tiedekunnan opintohallintoa. Opintoasiainpäälliköt vastaavat myös opiskelijan oikeusturvaan liittyvistä asioista.
Yliopistohallinnon dokumentteja ja käsitteitä
Yliopistolaki
Suomen yliopistoista, niiden tehtävistä ja yliopistojen itsehallinnosta eli autonomiasta määrätään yliopistolaissa. Yliopiston toiminnan on noudatettava yliopistolakia sekä tiettyjen valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksia. Lisäksi yliopistoa koskevat muun muassa yhdenvertaisuuslaki sekä ns. tasa-arvolaki ja julkisuuslaki.
Kolmikanta
Yliopiston hallintoelimissä on pääsääntöisesti edustettuna kolme yliopistolaissa (15 §) määriteltyä yliopistoyhteisön ryhmää: 1) professorit, 2) ”keskiryhmä” eli muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö, joka koostuu suurelta osin Yliopistopalvelujen henkilöstöstä, ja 3) opiskelijat. Tätä jakoa kutsutaan kolmikannaksi ja tällaiseen yliopistoyhteisön edustukseen perustuvia toimielimiä kolmikantaisiksi elimiksi.
Kun kaikilla yliopistoyhteisön ryhmillä on toimielimessä yhtä monta edustajaa, puhutaan tasakolmikannasta. Helsingin yliopistolla ei ole tasakolmikantaa, vaan professoreilla on enemmistö kolmikantaisissa toimielimissä – HYYn tavoite on, että Helsingin yliopistoonkin saadaan tasakolmikanta.
Johtosääntö
Helsingin yliopiston johtosääntö määrittelee, kuinka yliopisto toimii: Hallintorakenteen, eri johtajien ja toimielinten tehtävät, kelpoisuusvaatimukset eri virkoihin, ruotsin kielen aseman yliopistolla ja paljon muuta. Ylimmän johtosäännön lisäksi opiskelijalle tärkein toimintaa ohjaava asiakirja on tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö, johon opiskelijaedustajan kannattaa ehdottomasti tutustua. Johtosäännöstä päättää hallitus, ja sitä uudistettaessa pidetään laajat kommenttikierrokset muun muassa tiedekuntaneuvostoissa.
Rehtorin ja muiden johtajien päätökset
Johtosääntöjen lisäksi yliopiston toimintaa ohjaavat yksittäiset päätökset, joista rehtoraatin ja muutaman muun yliopistotason johtajan päätökset ovat myös kaikkien nähtävissä. Päätöksiin voi opiskelijana ja opiskelijaedustajana vedota esimerkiksi, jos opettaja päättääkin pitää lukuvuoden avajaispäivän iltapäivänä opetusta – ja monissa suuremmissa asioissa. Tiedekunnassa muun muassa dekaani tekee näitä päätöksiä, erillislaitoksissa niiden johtajat.
Opetusohjelma
Koulutusohjelman johtoryhmä päättää vuosittain opetusohjelmasta seuraavalle lukuvuodelle. Opetusohjelmassa määritellään lukuvuonna tarjottavat opintojaksot, mukaan lukien opintojen ajankohta, suorittamistavat ja vastuuopettajat.
Opetussuunnitelma
Koulutusohjelman tai esimerkiksi Kielikeskuksen opetussuunnitelma on kolmevuotinen suunnitelma, joka määrittelee muun muassa ohjelman tutkintorakenteen ja sen sisältämät opintokokonaisuudet ja yksittäiset opintojaksot osaamistavoitteineen ja arviointimenetelmineen. Opetussuunnitelmasta päättää tiedekuntaneuvosto, mutta opiskelijaedustajana siihen pääsee vaikuttamaan parhaiten koulutusohjelman johtoryhmässä, joka valmistelee opetussuunnitelman tiedekuntaneuvostolle.
Siirtymäaika
Opetussuunnitelman vaihtuessa alkaa yleensä opetussuunnitelmakauden (3 vuotta) mittainen siirtymäaika, jonka aikana pystyy vielä opiskelemaan ja valmistumaan edellisen opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.
Siirtymäsäännöt
Kun siirryt vanhasta opetussuunnitelmasta uuteen, jo suorittamasi vanhanmalliset kurssit korvaavat uuden suunnitelman mukaisia kursseja tiettyjen siirtymäsääntöjen mukaan. Siirtymäsäännöt hyväksytään aina uuden opetussuunnitelman yhteydessä eli ne valmistellaan koulutusohjelman johtoryhmässä ja päätetään tiedekuntaneuvostossa.
Puuttuuko listasta vielä jokin kohtaamasi termi, jota et ymmärrä? Laita rohkeasti viestiä, niin täydennämme sanastoa!
Haku opiskelijaedustajaksi koulutusohjelmien johtoryhmiin on auki 16.10. asti. Lue lisää opiskelijaedustajana toimimisesta ja opiskelijaedustajien valinnasta osoitteesta hyy.fi/opiskelijaedustaja.
Lisätietoja:
Valintakoordinaattori Timo Kalliokoski
puh. 050 477 5561, timo.kalliokoski@hyy.fi
Koulutuspoliittinen asiantuntija Marianna Suokas
puh. 050 3255202, marianna.suokas@hyy.fi
