Opintotukiuudistus on surkeaa näpertelyä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on pettynyt hallituksen esitykseen opintotuen kokonaisuudistuksesta. Uudistuksessa ei panosteta opiskelijoiden toimeentuloon tai hyvinvointiin. 

Orpon hallituskauden merkittävimmäksi kutsuttu opiskelijoiden toimeentuloa koskeva muutostyö on valmistumassa. Uudistus on kuitenkin jäämässä täysin torsoksi, sillä mitään merkittäviä muutoksia opintoetuuksiin ei esitetä.  

Mittavampia muutoksia on tehty tällä hallituskaudella kokonaisuudistuksen ulkopuolella. Opiskelijat on siirretty takaisin opintotuen asumislisän piiriin, opintorahaan tehtiin indeksijäädytys sekä opintolainan valtiontakausta korotettiin 200 eurolla. 

Opintotuen kokonaisuudistuksen tavoitteeksi asetettiin muun muassa opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen. Näyttää pahasti siltä, ettei kummassakaan tavoitteessa olla pääsemässä lähellekään maalia.  

“Kokonaisuudistus olisi ollut täydellinen mahdollisuus parantaa opiskelijoiden toimeentuloa, kuten 90-luvun opintotukiuudistuksessa tehtiin. Tällöin opintotuesta tehtiin opintorahapainoitteisempi. Silloinen hallitus tunnisti, että opiskelijoiden velkaantumista tulee vähentää, sillä suuri velkataakka heikentää hyvinvointia ja valmistuvien taloudellista tilannetta”, muistuttaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Emil Aarnio.  

Yksi suurimmista korkeakouluopiskelijoita koskevista esityksistä on uusi opintolainahyvitysmalli. Jatkossa uudet opiskelijat saisivat 45 %:ia opintolainahyvitystä tavoiteajassa valmistumisesta ja 30 %:ia määräajassa valmistumisesta. Hyvityksessä kuitenkin huomioitaisiin vain yli 8000 euroa ylittävä osuus, ja lainahyvitykselle tulisi 7000 euron enimmäismäärä.  

 “Tämä ehdotettu malli palvelee parhaiten niitä, jotka pystyvät edistämään opintojaan mahdollisimman nopeasti ja kykenevät optimoimaan lainannostoa maksimoidakseen hyvityksen määrän. Lisäksi uudistus saattaa jopa laskea valtion opintolainahyvitysmenoja pitkällä aikavälillä, eli käytännössä kyse on opiskelijoilta leikkaamisesta”, huomauttaa HYYn hallituksen jäsen Nikola Eerola.  

Juuri julkaistun Kelan tutkimuksen mukaan opintoraha ja opintotuen asumislisä eivät riitä turvaamaan opiskelijoiden toimeentuloa. Opintolainaa on siis käytännössä pakko nostaa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kun opiskelijoille ei ole vaihtoehtoa velkaantumiselle, opintolainahyvityksen tulisi kohdistua mahdollisimman suurelle joukolle. 

HYY esittää parempaa mallia portaittaiselle opintolainahyvitykselle: Täyden opintolainahyvityksen saisi tavoiteajassa, mutta hyvitysprosentti pienenisi vähitellen ja tasaisesti tavoiteajan ylittäviltä opiskeluvuosilta. Malli kannustaisi valmistumaan paremmin kuin hallituksen esittämä uudistus. Tutkinnosta voisi saada pienenkin hyvityksen, joka ehkäisee opintojen jättämistä roikkumaan, toisin kuin nykyisessä mallissa. 

Orpon hallituksella on mahdollisuus panostaa opiskelijoihin ja velkaantumisen vähentämiseen, mutta se valitsee mieluummin näpertelyn todellisen uudistuksen sijaan. Jos Suomi haluaa nostaa koulutustason 60 %:iin, tarvitsemme resursseja myös opiskelijoiden toimeentulon parantamiseen. Ilman kattoa pään päällä tai ruokaa jääkaapissa ei voi opiskella.  

Emil Aarnio 

Hallituksen puheenjohtaja 

Nikola Eerola 

Sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen