Mistä paras opiskelupaikka on tehty?

“Paras paikka opiskella ja työskennellä”. Tällä kunnianhimon tasolla puhutaan Helsingin yliopiston strategiassa. HYYn Strategiafest-kampanjassa keräsimme opiskelijoilta parhaan opiskelupaikan rakennuspalikoita.

Yksi yliopiston uuden strategian neljästä päätavoitteesta on kiitettävän kunnianhimoisesti olla paras paikka opiskella ja työskennellä. Yliopistoyhteisössä meidän on tässä vaiheessa löydettävä suunta kohti tätä vuonna 2030 siintävää tulevaisuuskuvaa Meidän on selvitettävä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle ja millaiset askeleet vievät meitä eteenpäin. Strategian toimeenpanoa eli konkreettisia toimenpiteitä kohti strategian viitoittamaa suuntaa työstetään parhaillaan niin tiedekunnissa kuin yliopiston johdon tasolla. Siksi järjestimme toukokuussa Strategiafest-kampanjan, jossa keräsimme opiskelijoiden ajatuksia yliopiston kehittämisestä niin Zoom-työpajoissa, Flingassa kuin HYYn Discord-palvelimen keskusteluissa. Kaikki saamamme ideat ja kommentit löytyvät Flinga-alustalta.

Opiskelijoiden viesteissä korostuivat tarve opiskelukyvyn tuelle ja opintojen ohjaukselle sekä toiveet entistä joustavammista ja monipuolisemmista suoritusmenetelmistä. Niin ikään vahva poikkitieteisyys, opiskelijoiden akateeminen vapaus sekä osallisuus yliopistoyhteisön päätöksenteossa kirvoittivat puolustuspuheenvuoroja. Tässä tiivistettynä kolme ajatusta siitä, millainen on opiskelijoiden mielestä paras paikka opiskella – millainen paikka Helsingin yliopisto voi parhaimmillaan olla.

Tuki opiskelukyvylle ja hyvinvoinnille

Paras paikka opiskella on sellainen, jossa voidaan hyvin. Hyvinvointi on edellytys kaikelle inhimilliselle toiminnalle, myös opiskelulle. Opiskelijoiden hyvinvoinnin säännöllinen kartoittaminen osana strategian tavoitteiden mittaamista onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta opiskelukykyä voidaan tukea tehokkaasti ja myös ennakoivasti. Erityisesti opintopsykologit ovat opiskelijoille tärkeä tukimuoto, joka ei kuitenkaan riitä kaikkien opiskelijoiden avuksi ja tulee valitettavasti kyseeseen vasta silloin, kun opiskelukyky on jo päässyt heikkenemään.

Siksi tarvitsemme myös muita hyvinvoinnin tukirakenteita lähtien liikuntapalveluista ja opiskelutilojen ergonomiasta. Rakenteiden lisäksi hyvinvointia tuetaan ilmapiirillä, jossa opiskelijan arvoa ei mitata suoritetuilla opintopisteillä ja opiskelija voi tarvittaessa pyytää apua. On yhtä tärkeää, että opettajakaan ei jää yksin opiskelijan avunpyynnön kanssa vaan voi nojata yliopiston saumattomaan tukiverkkoon, jonka kautta myös henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja tuki opiskelijan ohjaamiseen hyvinvoinnin haasteissa.

Välineet opinto- ja elämänpolun rakentamiseen

Paras paikka opiskella on sellainen, jossa saa kasvaa ihmisenä. Opiskelijoiden ohjaus ja onnistunut pedagogiikka tukevat paitsi opintojen sujuvaa etenemistä, parhaimmillaan myös antavat opiskelijoille eväitä oman asiantuntijuuden rakentamiseen ja kasvuun aktiivisiksi toimijoiksi. Valmistuttuaan opiskelijalla on valmiudet hallita omaa elämää ja rakentaa oikeudenmukaista maailmaa. Saamassamme palautteessa opiskelijat toivoivat juurikin tukea opintojen suunnitteluun, monipuolisten taitojen kehittämiseen ja poikkitieteelliseen oman maailmankuvan laajentamiseen.

Eräältä opiskelijalta saimme myös idean näitä tarpeita tukevasta konkreettisesta ratkaisusta. Digitaalinen työkalu, joka kysyy opiskelijalta kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita ja tarjoaa niitä vastaavia opintoja. Ideaalisti työkalu louhisi suoraan opintotietojärjestelmästä tarjolla olevien kurssien oppimistavoitteet, yhdistäisi ne opiskelijan tarpeisiin, ja koneoppimisen avulla kehittäisi itse itseään. Tällainen työkalu ei toki voisi korvata inhimillisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjausta, mutta toimisi erinomaisena tukena opiskelijalle omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamisessa ja itsensä kehittämisessä yli perinteisten aineyhdistelmien ja tiedekuntarajojen.

Yhteisö, johon kuulua

Paras paikka opiskella on lopulta myös paljon enemmän kuin paikka – se on yhteisö. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edellytys on, että kaikki voivat tuntea itsensä arvokkaaksi osaksi yliopistoamme riippumatta omasta taustasta, henkilökohtaisista ominaisuuksista tai siitä, onko opiskelija, tutkija vai hallinnon asiantuntija. Opiskelijoiden ratkaisut tähän ovat avoimen hallinnon parhaiden käytäntöjen juurruttaminen yliopiston työtapoihin sekä monikielisyys yliopiston viestinnässä ja päätöksenteossa. HYY on jo 2016 koonnut hyviä käytänteitä hallintoelinten monikielisyyden vahvistamiseksi. Aitojen osallistumismahdollisuuksien luomiseksi kynnyskysymys on, että yliopiston kehittämisestä puhutaan paitsi rennosti kolmella kielellä, myös selkeästi ja lähestyttävästi.

Vielä kesälomiin asti yliopistolaiset ponnistelevat paitsi akuutin koronatilanteen haasteiden ratkaisemiseksi, myös pitkäjänteisesti yliopistoa kehittävien toimenpiteiden parissa. Tiedekuntien valitsemat askeleet kohti parhaan opiskelu- ja työpaikan luomista vahvistetaan jo alkusyksystä, ja joulukuussa yliopiston hallitus päättää koko yliopiston yhteisistä toimenpiteistä tuleville vuosille. Elämme poikkeuksellista aikaa, ja tulevaisuuden hahmottaminen ja uusien ideoiden synnyttäminen haastaa voimavarojamme. Emme kuitenkaan saa menettää kunnianhimoa tulla parhaaksi mahdolliseksi versioksi yliopistostamme. Vuosikymmenessä ehdimme kyllä, mutta meidän on aloitettava heti.

Riku-Petteri Kyllönen

Hallituksen jäsen