Mielenterveys ei ole tuote
BLOGI
Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon sen vaikutukset yhteisön henkiseen hyvinvointiin.
Lauantaina 10. lokakuuta vietetään maailman mielenterveyspäivää. Lienee jo sanomattakin selvää, että kuluva poikkeusaika on myös mielenterveydelle erityinen haaste.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan opiskelijoilla diagnosoidut mielen sairaudet ovat lisääntyneet 2010-luvulla. Mielenterveyttä uhkaa muun muassa stressi, merkityksellisten ihmissuhteiden puute, erilaiset konfliktit ja eri tavoin eri väestöryhmiin kohdistuva huono-osaisuus ja rakenteellinen väkivalta. Nyky-yhteiskunnan suoritus- ja yksilökeskeisempi elämäntyyli lisää paineita, mistä pitkittyessään tulee mielen sairauksien riskitekijöitä.
Korona-aikaan yliopistot ovat siirtyneet etätyöskentelyyn, jolloin opiskelijat ovat joutuneet suorittamaan opintojaan entistä itsenäisemmin. Yhteisön ja tuen puute sekä siitä johtuva yksinäisyys ovat todellisia opiskelijoiden arjen riskitekijöitä korona-aikana. Ennenkokematon poikkeusaika on merkittävä haaste myös opiskelijoiden mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeville palveluille. Moni opiskelija onkin tänä aikana puskenut eteenpäin pitkälti ilman yhteisön normaalisti tarjoamaa tukea.
Kaikessa yliopistojen toiminnassa ja politiikassa on otettava huomioon vaikutukset mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Päätöksiä ja linjauksia tehdessä tulisi arvioida ja ottaa huomioon vaikutukset yhteisön mielen jaksamiseen.
Mielenterveys ei ole tuote, jota voi psykologilta tai terapeutilta ostaa. Ei, vaan mielenterveyttä rakennetaan jokapäiväisessä arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa jatkuvasti. Hyvinvoiva ihminen jaksaa arjessa paremmin ja pystyy myös lisäämään hyvinvointia yhteisössään esimerkiksi tukemalla uupuneita ystäviä tai kollegoita.
Me kaikki rakennamme mielenterveyden edellytyksiä joka päivä. Ja se rakentaminen onnistuu huomattavasti paremmin yhdessä kuin yksin.
Okko Karvonen
Terveysasioista vastaava hallituksen jäsen