9.12.2021

Kokemuksia opiskelijaedustajana toimimisesta ja uudet opiskelijaedustajat!

Uusien hallinnon opiskelijaedustajien valintojen alla kysyimme vanhempien sukupolvien toimijoilta, miten tehtävistä saadut opit ovat kantaneet työelämässä. Jutun lopussa pääset lukemaan myös presidentin ajatukset asiasta!

Juha Hurme

Kuka olet?

Protokolla-asiantuntija, FM Juha Hurme, yliopistokollegion sihteeri

Missä opiskelijaedustajatehtävissä olet toiminut?

Opiskelijaedustajana laitoksen johtoryhmässä, tiedekuntaneuvostossa, kollegiossa sekä useissa työryhmissä ja yhteistyöelimissä, mm. yliopiston opintoasiaintoimikunnassa ja Kielikeskuksessa.

Millaisia taitoja koet oppineesi kyseisissä tehtävissä, ja miten koet niiden hyödyttäneen myöhempää työuraasi?

Varsinkin tiedekunta- ja yliopistotason hallintoelimissä oppii hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtämään, mistä raha tulee ja mihin sitä menee. Verkostoituminen professoreiden ja keskiryhmän kanssa on myös oleellista. Esim. opetustaitotoimikunnissa pääsi näkemään opetustaidon kirjon sekä vaikuttamaan opettajien rekrytointeihin. Opiskelijaedustajana oppi myös lukemaan laajoja kokousasiakirjoja kursorisesti ja kiinnittämään huomion päätöksenteon kannalta olennaisiin seikkoihin. Myöhemminhän tein harrastuksesta työni toimien HYY:n koulutuspoliittisena asiantuntijana ja sitten yliopistolla mm. opetustaitotoimikunnan sihteerinä ja nykyisin yliopistokollegion sihteerinä.

Kannustaisitko nykyopiskelijoita hakemaan opiskelijaedustajaksi?

Kannustan ehdottomasti lähtemään opiskelijaedustajaksi. Kaikkea ei voi oppia luennoilla tai tenttikirjoista. Ensi vuonna esim. yliopistokollegiossa on luvassa kanslerinvaali, joten nyt on mainio tilaisuus päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin.

Katri Korolainen

Kuka olet?

Katri Korolainen, Lasten ja nuorten keskuksen viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja, FM suomen historiasta. Opiskeluaikana kaikilla hallinnon tasoilla hyvin aktiivisesti mukana, 2004-2012 opiskellut.

Missä opiskelijaedustajatehtävissä olet toiminut?

Historian laitoksen laitosjohtoryhmässä 2007-2010 ja yliopistokollegiossa samoina vuosina. Yliopistolaki tuli voimaan ja siirryttiin yliopiston hallituskäytäntöön. Kollegion koko pienennettiin noin kolmannekseen vanhasta. Olin opiskelijaryhmän neuvottelija, kun yliopistokollegio ensimmäisen kerran valitsi yliopiston hallituksen. Tässä päästiin päättämään, miten paikat jakaantuivat, ketkä kokoonpanossa olivat mukana ja miten tämä toteutettiin.

Laitostasolla osallistuin useampaan virantäyttöön ja toimikuntiin opiskelijaedustajana. Merkittäviä päätöksiä ja mielekkäitä käsiteltäviä olivat mm. opetussuunnitelmista päättäminen.

Millaisia taitoja koet oppineesi kyseisissä tehtävissä, ja miten koet niiden hyödyttäneen myöhempää työuraasi?

Tehtävissä oppi paljon yliopiston rakenteesta ja työskentelystä, mikä on ollut hyvä yliopistolla työskennellessä. Samoin kehittyivät hallinnon ymmärrys sekä neuvottelu- ja prosessitaidot, joita tarvitsee työssä kuin työssä. Julkishallinnollisissa tehtävissä on tiedettävä, miten prosessi toimii ja miten tavoitteet saadaan läpi, oli sitten kyse työryhmistä tai kolmikannan vääntämisestä yliopiston hallitukseen Kaikki nämä taidot ovat kantaneet työuralla eteenpäin, etenkin kun kyse on julkishallinnosta ja isoista toimielimistä. Asiat päätetään kokouksessa, mutta ei valmistella siellä. Pitää osata olla kärppänä paikalla oikeaan aikaan ja osallistua taustakeskusteluihin. Välillä pitää myös ymmärtää antaa periksi joissain asioissa.

Kannustaisitko nykyopiskelijoita hakemaan opiskelijaedustajaksi?

Aivan ehdottomasti! Ne olivat hyvin merkityksellisiä kokemuksia itselle. Myös verkostot ovat karttuneet tehtävissä, on ystäviä ja tuttuja töissä eri aloilla. Yliopiston väki on hyvin verkostoitunutta, niin vaikkei ole enää itse yliopistolla, on jälkikäteen usein ollut yhteydessä näihin tyyppeihin työasioissa. Oman alan verkostoja on tavallaan helppo saada, mutta toimielinten kautta saa poikkitieteellisesti tutustuttua esim. toisten tiedekuntien vallankäyttäjiin, jotka usein ovat mukana myös muissa yhteiskunnan kehittämisprosesseissa.

Katariina Styrman

Kuka olet?

Katariina Styrman, YTN ry:n järjestöpäällikkö (akavalaisella neuvottelukentällä), valmistunut 2009 FM (historia).

Missä opiskelijaedustajatehtävissä olet toiminut?

Ainejärjestön tuutorina, laitosjohtoryhmässä historian laitoksella, tiedekuntaneuvostossa varajäsenenä noin kaksi kautta. Kollegiossa ollut valitsemassa rehtoria ja kansleria.

Millaisia taitoja koet oppineesi kyseisissä tehtävissä, ja miten koet niiden hyödyttäneen myöhempää työuraasi?

Opiskelijalle hirveän hyvä mahdollisuus oppia miten niitä päätöksiä ihan oikeasti tehdään. Ei päde vain yliopistoon, vaan kaikki mahdollisiin julkisiin instansseihin. Prosessi etenee kaikkialla samalla tavalla: on valmistelua, on esittelyä, pitää tietää miten kokoustetaan ja miten päätöksiä tehdään oikein, sekä mitä ne tarkoittavat. Tärkeimpiä asioita mitä työelämässä tarvitsee, on ymmärtää miten prosessit toimivat ja miten niihin voi vaikuttaa. Kun on kokemusta, miten asiat valmistellaan, osaa myös kysyä paremmin mitä on tapahtunut, jos valmistelu ei ole onnistunut, mitä ei opi muuten kuin tekemällä. Itse olen pitkälti tehnyt strategisia ja operatiivisia kehittämistehtäviä, ja tiedekuntaneuvosto on ollut tähän hyvä oppikoulu.

Myös työnantajat katsovat, että jos on sata ihmistä, joilla sama tutkinto, niin kyllä sieltä sitten katsotaan mitä muuta ihminen on tehnyt ja kaikki tällainen osaaminen ja kokemus katsotaan lähtökohtaisesti eduksi, oli sitten järjestösektori tai valtionhallinto. Toisaalta tämä kannattaa nähdä enemmän kiinnostavana elämänkokemuksena kuin suoran hyödyn kannalta, eräänlaisena pidemmän aikavälin investointina. Olihan tiedekuntaneuvostossa myös välillä hauskaa! Hyvää yhteistyötä tehtiin kaikkien henkilöstöryhmien kanssa, ja asia eteni parempaan suuntaan kuin olisi itsessään koskaan muuten tehnyt. Ensimmäisen kerran kun sai yliopistolainsäädännön eteensä, oli aikamoinen oppiminen, mutta toisaalta tehtävä on paljon tiedonhankintaa ja oppimista.

Kannustaisitko nykyopiskelijoita hakemaan opiskelijaedustajaksi?

Aivan ehdottomasti! Se on tosi hyvä mahdollisuus tutustua semmoisiin asioihin, joita hyvin harvoin pääsee opiskeluaikana tekemään ja joista on hyötyä tulevaisuudessa. Ja tietysti myös itsessään tärkeää, että pääsee ajamaan opiskelijan etua, mutta aina ei tajuaisi ajatella, että siitä on myös itselle hyötyä. Kannattaa siis lähteä hallintoon mukaan, ja vaikka toteaisikin ettei ole yhtään mun juttu niin ainakin se on kokemusta.

Tarja Halonen

Kuka olet?

Tarja Halonen, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, presidentti

Oletko toiminut opiskeluaikanasi yliopistohallinnossa?

En ole toiminut suoranaisesti yliopistohallinnossa, mutta opiskellessani 60-luvulla jouduin rahoittamaan opiskeluni osa-aikaisella työllä. Olin osakunta-aktiivi, osana tiedekuntajärjestöä sekä noihin aikoihin syntyneitä yhden asian liikkeitä. Olin niin sanottu perustason aktivisti. Halusin jatkaa osallistumista yliopistopiireihin.

Valmistuin vuonna 1968 oikeustieteen kandidaatiksi ja pääsin Suomen ylioppilaskuntien liittoon. Liitossa olin aluksi sosiaalisihteerinä, minkä jälkeen siirryin järjestösihteeriksi. Näihin aikoihin mies ja ääni -periaatetta koitettiin saada läpi. Olin myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallituksessa sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton silloisen ylioppilaskodin johtaja. Tehtäväni olivat käytäntöä hyvin monella tasolla.

Näistä näkökulmista olen nähnyt, mitä yliopistolain uudistaminen sekä muu toiminta on.

Millaisena näet opiskelijoiden roolin yliopiston päätöksenteossa?

Erittäin tärkeänä! Mies ja ääni -periaate kuvastaa aikansa henkeä hyvin, vaikka periaate oli hieman ylimitoitettu mahdollisuuksiin nähden eikä se mennyt läpi. Toisaalta, kun yliopistouudistus meni läpi yli vuosikymmen myöhemmin, olin maan hallituksessa. Tällöin minua hyödytti, että muistin, miksi uudistusta oli aikoinaan vastustettu ja millä perustein. Yliopistohallinnossa ei ollut ainoastaan kyse mukanaolosta sekä hallinnon asioiden opettelusta. Tästä ajasta pystyin myöhemmin ammentamaan oppeja muuhunkin ammatilliseen päätöksentekoon.

On erittäin tärkeää oppia erilaisista instituutioista olemalla itse mukana. Osallistumisella voi olla pitkä, minun mielestäni myönteinen, jälkivaikutus muuhun ammatilliseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä on myös tärkeää yliopistolle itselleen sekä sen kehittämiselle.

Tänäkin päivänä minulla on säätiössäni korkeakouluharjoittelijoita. Harjoittelijat saavat kolmen kuukauden mittaisen pikakurssin siitä, mitkä asiat ovat milloinkin pinnalla ja mitä näiden suhteen tehdään – ja minä saan vitamiiniruiskeen heistä. Tässä on kyse tietynlaisesta sukupolvien yhteistyöstä, jossa opiskelija oppii vaikuttamaan vanhempiin sukupolviin sekä samanaikaisesti oppii asioiden pitkästä historiasta.

Millaisia taitoja arvioisit opiskelijaedustajien tarvitsevan ja kehittävän yliopiston päätöksenteossa?

Tarvitaan aktiivisuutta. Unelmia ja tavoitteita pitää olla, mutta on hyvä, jos on näiden lisäksi toiminut jollakin tavalla opiskelijajärjestössä sekä opiskelijoiden omissa organisaatioissa, miksei yliopiston ulkopuolellakin niin, että kokonaiskuva on omia tuntemuksia laajempi.

Opiskelijaedustajuus vaatii kykyä yhteistyöhön sekä realistiseen kompromissintekoon. Omat ideat, vaikka kuinka hyviä olisivatkin, eivät voi sellaisenaan mennä päätöksenteossa läpi. Aktiiviset, oma-aloitteiset sekä muita kuuntelevat opiskelijaedustajat onnistuvat kuitenkin usein molemminpuoliseen vuorovaikutukseen.

Kaikesta mitä on tehnyt opiskelijaedustajuuteen mennessä, joko yliopistossa tai sen ulkopuolissa järjestöissä, voi olla hyötyä.

Kannustaisitko opiskelijoita hakemaan hallinnon opiskelijaedustajiksi?

Ehdottomasti! Helsingin yliopiston hallituksessa on opiskelijaedustajia, mutta nämä muut vaikuttamispaikat ovat myös tärkeitä. On hyvä nähdä pidemmällä perspektiivillä, miten yksi asia voi johtaa toiseen.

Suosittelisin myös, että eri yliopiston elimissä olevat opiskelijajäsenet olisivat keskenään yhteydessä. Näin tulisi selkeämpi kokonaiskuva siitä, ovatko tietyt toimet vain yhtä tiedekuntaa tai kampusta koskevia vai onko vaikutus laajempaa.

Poliittinen kokemus ei ole opiskelijaedustajuudessa välttämätöntä, mutta se voi antaa lisää toimintamahdollisuuksia. Kontakteista on hyötyä jo hakiessa, ja viimeistään edustajana on hyvä järjestäytyä enemmän kuin yhden mielipidesuunnan kanssa. Kansainväliset yhteydet ovat myös hyviä, mikäli sellaisia on.

Meidän yliopistomme hallinnosta ei näe kunnolla kentälle asti, 40 000 ihmisen yhteisöön. Muihin kannattaa olla yhteydessä ennakkoluulottomasti!

Äänestä sekä asetu ehdolle. Itseltään ei pidä vaatia liikoja eikä toisaalta aliarvioida muita.

 

UUDET OPISKELIJAEDUSTAJAT KAUDELLE 1.1.2022-31.12.2023

TIEDEKUNTANEUVOSTOT

X (varsinainen jäsen) & X (varajäsen)

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Amalia Hytti  & varajäsen nimetään myöhemmin

Rebekka Kukowski & varajäsen nimetään myöhemmin

Lilli Rasila  & varajäsen nimetään myöhemmin

Elisa Sillifors & varajäsen nimetään myöhemmin

Viides varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä nimetään myöhemmin

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Viivi Hilska & Iida Lilleberg

Milla Iso-Koivisto & Laura Itkonen

Riikka Kokko & varajäsen nimetään myöhemmin

Farmasian tiedekunta

Kauri Laine & varajäsen nimetään myöhemmin

Salla Lahdentausta & varajäsen nimetään myöhemmin

Kolmas varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan myöhemmin

Humanistinen tiedekunta

Miina Hentinen & Joona Jokilampi

Eveliina Weiderbacher & Emma Kantosalo

Kim Keskiivari & Axel Ojala

Sampsa Granström & Pia-Stina Repo

Miro Mestämuuronen & Anna Jarske-Fransas

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Petra Pulli & Paula Simola

Emma Mäenpää & Nina Strandén

Tommi Mäki & Akseli Hakkarainen

Konsta Lindi & Anni Kouhia

Elena Kantinkoski & Netta Jekkonen

Lääketieteellinen tiedekunta

Amanda Ahlmark & Salla Skön

Siiri Piha & Jyri Kallela

Linnea Hurri & Johanna Castrén

Richard Örn & Jalmari Stenberg

Anssi-Kalle Heikkinen & Ilari Heikkinen

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Janina Lehtimäki & Helmi Rihko

Nuutti Pirhonen & Aleksi Sipilä

Sanna Elomaa & Helena Ikonen

Jari-Pekka Tamminen & varajäsen nimetään myöhemmin

Aino Heiskanen & varajäsen nimetään myöhemmin

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Vili Järvinen & János Pap

Karolina Ambroziak-Murzyn & Tri Luu

Siiri Saloranta & Valtteri Kantanen

Heli Parviainen & Aleksi Suuronen

Ronja Öhrnberg & Taavi Heikkilä

Oikeustieteellinen tiedekunta

Sofia Uusitalo & Sami Makkonen

Joar Cederberg & Ella Miikki

Riina Rönkkö & Eero Roslander

Saara Palo & Jere Mattila

Kim Hakala & Jaakko Tiinanen

Teologinen tiedekunta

Jori Vismanen & Laura Oikarinen

Marketta Kiiveri & varajäsen nimetään myöhemmin

Janne Salokoski & varajäsen nimetään myöhemmin

Valtiotieteellinen tiedekunta

Joanna Ahola & Marie Lindqvist

Merja Kiiskinen & Lauri Kauppila

Teemu Kovanen & Nora Pihlajaniemi

Henrik Peiponen & Reeta Palomäki

Sini Tahvonen & Matias Kivipuro

 

YLIOPISTOKOLLEGIO

X (varsinainen jäsen) & X (varajäsen)

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Eugenie van der Meulen & varajäsen nimetään myöhemmin

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Riikka Kokko & varajäsen nimetään myöhemmin

Farmasian tiedekunta

Aukusti Alanko & Salla Lahdentausta

Humanistinen tiedekunta

Aleksi Tujunen & Axel Ojala

Sampsa Granström & Kim Keskiivari

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Lovisa Hirvonen & Juha Saarikoski

Lääketieteellinen tiedekunta

Fredrik Lagerstam & Benjamin Bergan

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Vilppu Tuominen & Onni Nyman

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Taavi Heikkilä  & Ronja Öhrnberg

Jessika Isomeri & Niclas Forsman

Oikeustieteellinen tiedekunta

Saara Palo  & Sami Hasunen

Svenska Social och Kommunalhögskolan

Tuukka Kainulainen  & Isabella Ollus

Teologinen tiedekunta

Jori Vismanen  & varajäsen nimetään myöhemmin

Valtiotieteellinen tiedekunta

Aku Houttu  & Joona Rissanen

Akseli Rouvari & Antti Kivi