Sulje

Osaaminen valmistumisaikojen edelle

19.11.2019

Osaaminen valmistumisaikojen edelle

KANNANOTTO

Uusi korkeakoulujen rahoitusmalli ohjaa korkeakouluja keskittymään vääriin asioihin. Uudessa rahoitusmallissa rahaa jaetaan nopeasta valmistumisesta, eikä esimerkiksi osaamisen kehittymisestä tai uuden oppimisesta. Eniten rahaa korkeakoulut saavat tavoiteajassa (noin 5-7 vuotta tutkinnosta riippuen) valmistuneista, toiseksi eniten kahden vuoden sisään tavoiteajassa valmistuneista ja vähiten yli kahden vuoden jälkeen tavoiteajasta valmistuneista.

Uusi malli on monella tapaa ongelmallinen, sillä se painottaa liikaa tavoiteajassa valmistumista.

Opiskelijoiden odotetaan tutkinnon aikana kansainvälistyvän, käyvän vaihdossa, hankkivan relevanttia oman alan työkokemusta, mielellään myös opettelevan koodaamaan ja lukevan eksoottisen sivuaineen yksilöllisen osaamisen luomiseksi. Tämä kaikki kerryttää opiskelijoiden osaamista ja on siksi arvokasta sekä opiskelijalle, yliopistolle että yhteiskunnalle. Odotus kaiken tämän mahduttamisesta tavoiteaikaan on kuitenkin usein epärealistinen.

Monitieteisyys on laajasti yliopistolla tunnustettu arvo, mutta putkitutkinnossa se jää haaveeksi. Tiukemmat tutkintorakenteet pahimmillaan karsivat haastavien sivuaineiden tai muun erikoisosaamisen mahdollisuudet. Myös vaihtoon lähteminen on kääntynyt laskuun. Yliopiston perimmäisten tavoitteiden, yhteiskunnan sivistyksen kasvattamisen ja tulevaisuuden osaajien kouluttamisen kannalta ei liene merkittävää, valmistuuko opiskelija viidessä vai seitsemässä vuodessa – tärkeää on se, mitä meiltä valmistuvat opiskelijat osaavat.

Opiskelijan toimeentulon ollessa nykyisellään heikko, käy noin 74% Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijoista töissä opintojensa ohella [1]. Tätä kautta moni pääsee tekemään oman alan töitä jo opiskeluaikana. Harjoittelut ja oman alan työkokemus saattavat hidastaa opintoja, mutta niistä karttuu olennaista käytännön ymmärrystä ja näkökulmaa esimerkiksi lopputyön tekemiseen ja työllistyminen valmistumisen jälkeen helpottuu. Osaajien kasvattaminen työelämään on myös ministeriön ja korkeakoulujen tavoite.

Tämän vuoksi toivomme Helsingin yliopistolta, ettei se ottaisi valmistumisaikojen kiristämisen tavoitetta kritiikittömästi omakseen. Tavoiteajassa valmistuminen ei ole nuoren ja opiskelijan tärkein tehtävä. On lyhytnäköistä olettaa, että Suomen osaamistaso kääntyy nousuun vain korkeakouluopintoja nopeuttamalla.

Miten toimia opiskelijoiden parhaaksi

Uuden rahoitusmallin myötä yliopistolla on vahva, vaikkakin ulkoapäin saneltu kannustin jouduttaa valmistumista. Ratkaisumme opintojen sujuvoittamiseen ovat opiskelijoiden ohjaus, joustavampi opiskelu ja mahdollisuudet monitieteisiin opintoihin sekä alanvaihtoon.

Kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveydellisistä ongelmista [2], mikä on omiaan hidastamaan opintojen suorittamista. Olemme iloisia, että Helsingin yliopisto on tunnistanut ohjauksen merkityksen valmistumisen kannalta. Opintopsykologit, toimiva opintoneuvonta ja opettajien antama opinto-ohjaus ovat avainasemassa. Opintojen sujuvaa etenemistä ja myös opiskelijoiden työelämätaitoja voidaan vahvistaa integroimalla opetukseen hyvinvointi- ja opiskelutaitoja edistäviä osaamistavoitteita.

Joustavat suoritusmahdollisuudet sekä monipuoliset opintopolut mahdollistavat tehokkaan opiskelun yhä suuremmalle osalle opiskelijoista. Opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä ja opiskelijoiden polut ovat erilaisia – hyvä niin. Opiskelijoiden moninaisuuden takia on tärkeää huomioida myös muut yhdenvertaisuuteen vaikuttavat tekijät opetuksessa ja kampuksilla.

Nykyisellään opintoja hidastavat myös erilaiset pullonkaulat, jotka ovat korjattavissa opetussuunnitelmatyöllä. Kun opiskelija tippuu tietyltä kurssilta tai elämän turbulenssien takia estyy suorittamasta esitietovaatimusten portinvartijan asemassa olevaa kurssia, saattaa opintojen putki katketa. Mikäli kurssia ei tarjota pian uudestaan, viivästyy valmistuminen tarpeettomasti.

Alalta toiselle siirtymisen sujuvoittaminen on uuden rahoitusmallin myötä yliopistolle ajankohtaista. Kun valtiovalta hankaloittaa uuden alan tutkinnon aloittamista ensikertalaiskiintiöiden lisäksi korkeakoulujen rahoitusmallin kautta, on opiskelijan tärkeää voida vaihtaa suuntaa kesken opintojen. Harva tietää ensimmäistä opiskelupaikkaa hakiessaan, mitä loppuelämältään haluaa.

Toivommekin ylioppilaskunnassa, että tutkintojen suorittamista edistetään panostamalla ohjaukseen, opintojen pullonkaulojen purkamiseen, uudenlaisten aineyhdistelmien rakentamiseen ja alan vaihtamisen helpottamiseen. Emme kaipaa kannustimia nopeampaan suorittamiseen vaan mahdollisuuksia kasvaa yliopistossa monialaisen yhteistyön hallitseviksi asiantuntijoiksi, jotka rakentavat tulevaisuuden kestävää työelämää ja parempaa maailmaa.

 

Kannanotto hyväksytty HYYn hallituksen kokouksessa 14.11.2019.

Lisätietoja:

Paula Karhunen
Hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka)
paula.karhunen@hyy.fi
050 472 7950

Aleksi Rytkönen
Hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka)
aleksi.rytkonen@hyy.fi
050 472 7478

[1] Otus. Pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimeentulotutkimus 2019.
[2] YTHS. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016.