15.9.2022

Kaikki yliopiston ja yliopisto kaikkien puolesta – yliopistodemokratia vaikuttaa meidän kaikkien elämään

BLOGI

Tänään 15. päivänä syyskuuta vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Vaikka demokratia liitetään vahvasti valtioon, sopii se myös muihin yhteisöihin ja organisaatioihin. Siellä, missä päätämme yhteisistä asioista ja teemme kaikkia koskevia päätöksiä, tulee jokaisella olla yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa niihin. Yliopistodemokratiasta käydään jatkuvaa keskustelua, mutta mikä on demokraattisen yliopiston merkitys opiskelijoille?

 

Avoimuus on yliopistodemokratian peruskivi

Yliopistoissa tehdään paljon päätöksiä, jotka koskettavat jokaista yliopistoyhteisön jäsentä – opiskelijoita, professoreja sekä muuta yliopiston henkilökuntaa. Yliopiston keskeisissä päätöksentekoelimissä on lain mukaan oltava nämä kolme ryhmää edustettuina. Tätä kolmen ryhmän edustusta kutsutaan kolmikannaksi. Yksi yliopistodemokratian kulmakivi on jäsenten yhdenvertaisuus yliopiston päätöksenteossa. Helsingin yliopiston hallituksen historiallinen päätös vuoden alussa muuttaa yliopistokollegion edustus tasakolmikantaiseksi on tärkeä askel yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Tasakolmikanta on siis demokratiateko, jolla paitsi osoitetaan jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen arvo, myös edistetään ryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa niitä koskeviin asioihin.

Yliopistodemokratian toteutumiseksi tarvitaan avoimuutta ja päätöksenteon saavutettavuutta. Päätöksenteossa iso osa vaikuttamisesta tapahtuu jo ennen kokouksia. Siksi esimerkiksi asiakirjojen saavutettavuuden lisäksi mahdollisuus osallistua valmisteluprosesseihin edistää päätöksenteon saavutettavuutta ja demokraattisuutta. Yliopiston auditoinnissa eli puolueettomassa arvioinnissa kävi ilmi, että opiskelijoiden voi olla vaikeaa saada äänensä kuuluviin yliopistolla.  Onkin tärkeää, että yliopistoyhteisön jäsenet pystyvät vaikuttamaan asioihin koko päätöksentekoprosessin ajan.

Opiskelijat osallistuvat yliopistodemokratiaan muuallakin kuin kokouksissa. Esimerkiksi kurssipalautteiden kautta opiskelijat voivat konkreettisesti vaikuttaa yliopistolla. Opiskelijat vaikuttavat aktiivisesti omissa oppiaineissaan ja tiedekunnissaan myös järjestöjen kautta. Järjestötoiminta muodostaa tärkeän linkin opiskelijoiden ja tiedekuntien henkilöstön välille. Opiskelijajärjestöjen osallistuminen yliopiston toimintaan on tärkeää paitsi päätöksenteon näkökulmasta, myös yhteisöllisyyden kehittämisen kannalta.

 

Yliopistodemokratia vaatii, mutta ennen kaikkea antaa

Yliopistodemokratian toteutuminen ei ole yksinkertaista eikä itsestään selvää.

Toimiva demokratia edellyttää yliopistoyhteisön jäseniltä aikaa ja tekoja. Osallistuminen päätöksentekoon vaatii paitsi perehtymistä käsiteltäviin asioihin ja läsnäoloa kokouksissa, myös ymmärrystä toimintaedellytyksistä ja kokonaiskuvaa yhteisistä tavoitteista. Jotta opiskelijat voivat osallistua päätöksentekoon yhdenvertaisesti yliopiston henkilöstön kanssa, tulee myös yliopisto-opetuksen tarjota joustavuutta. On tärkeää, että opiskelijaedustajien panos huomioidaan esimerkiksi opintopistein ja palkkioin.

Meidän on yliopistoyhteisönä luotava mahdollisuuksia eri ryhmien kohtaamisiin. Kohtaamisissa välittyy tietoa ja näkökulmia, joiden ymmärtäminen on tärkeää yliopistodemokratian rakentamisen kannalta. Tästä hyvä esimerkki ovat järjestöjen ja tiedekuntien henkilökunnan arkiset tapaamiset.

Yliopisto rakentaa yhteiskunnan sivistystä kouluttamalla tulevia maailman muuttajia. Jotta yliopisto voi onnistua tässä tehtävässä, on meille tuleville maailman muuttajille annettava mahdollisuuksia harjoitella vaikuttamista ja muutostyötä omassa yhteisössämme. Yhteisöllisyys on myös yksi yliopistomme arvoista, joka kasvaa demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista. Siksi yliopistodemokratian edistäminen on arvoteko ja sijoitus tulevaisuuteen.

 

Hallituksen koulutuspolitiikasta vastaavat jäsenet

Aku Houttu

Nea Hakala