Kaarle Hämeri jatkaa yliopiston kanslerina, mutta kuka on Hämeri ja mitä tekee kansleri?

Kaarle Hämeri aloitti 1.10.2022 toisen kautensa Helsingin yliopiston kanslerina. Mistä kanslerin virassa on kyse? Mitä sanottavaa kanslerilla voisi olla opiskelijoille? HYYn koulutuspoliittinen sektori selvitti asian ja kutsui Kaarle Hämerin haastateltavaksi!

Helsingin yliopiston kanslerin virka on ainutlaatuinen tehtävä Suomen yliopistokentällä. Tehtävässä on kyse ennen kaikkea Helsingin yliopiston asioiden ajamisesta ja edustamisesta yhteiskunnassa. Helsingin yliopiston kanslerilla on esimerkiksi oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsittelyissä, jotka koskevat Helsingin yliopistoa. Vaikuttaako edelleen epäselvältä? Ei hätää, onneksi saimme kanslerin itse avaamaan työnsä kryptistä luonnetta!

Miten selittäisit uudelle opiskelijalle, mitä kansleri tekee?“

Sopiva analogia löytyy Suomen presidentin ja pääministerin roolien suhteesta. Pääministerillä on rahat ja operatiivinen valta. Presidentillä ei ole näitä, mutta hänellä on asemaan ja henkilöön perustuva valta. Samalla tavalla yliopistossa on rehtori, jolla on operatiiviset valtuudet ja kansleri, joka toimii edustavassa roolissa. Kanslerin tehtävänä on lyhyesti sanottuna luoda ja ylläpitää yhteiskuntasuhteita.”

Kansleri nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hämeri on siis toiminut kanslerina jo yhden kauden ja hänet on valittu jatkamaan vielä toiset viisi vuotta tehtävässään.

Mikä oli aiemman kautesi merkittävin saavutus?

“Suurimmaksi saavutukseksi nostaisin sen, miten yliopisto selviytyi korona-ajasta ja etenkin varainhankinnasta vaikeassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa, minkä kaksivuotinen pandemia aiheutti. Yliopisto ei toimi yhteiskunnassa ja maailmassa yksin. Tästä syystä yhteiskunnan toimijoiden luottamuksen saavuttaminen oli tärkeää pandemia-aikana ja myös jatkossa, jotta voidaan vastata kansainvälisiin haasteisiin.”

Hämerin mukaan tämä oli myös osoitus yliopiston kyvystä mukautua ja palautua yllättävistä ja radikaaleistakin muutoksista.

“Ei kukaan olisi uskonut, jos muutama vuosi sitten olisi sanottu, että teille tulee tällainen kahden vuoden pandemiajakso. Totta kai opiskelijoilla ja henkilöstöllä on tullut tästä jaksamisen kanssa haasteita, mutta kokonaiskuvassa poikkeusajasta kuitenkin selvittiin ja vaikka ajat olivat vaikeita, eivät tulokset olleet huonoja”, Hämeri korostaa.

Kansleri on myös yliopiston johdon kasvot yliopistoyhteisön suuntaan. Hämerin mukaan hänen edelliseltä kaudelta mieleenpainuvimpia asioita ovat olleet yliopiston erilaiset seremoniat, promootiot, vaput ja vuosijuhlat, joissa pääsee näkemään yliopistoyhteisön ydintä eli ihmisiä. Hämerin näkökulmasta yliopistoyhteisö rakentuu akateemisen vapauden pohjalta: yksilöt ja tutkimusryhmät määrittävät, mikä on tärkeää, järkevää ja mitä halutaan tehdä. Esimerkiksi tutkittavia asioita ei päätetä ylhäältä päin, vaan akateemisen yhteisön osaamiseen ja kiinnostukseen perustuen. Jotta tämä kaikki toimisi, vaatii se yhteisöä, yhdessä tekemistä ja yhteisön sisäistä tasavertaisuutta.

Minkälainen merkitys yliopistoyhteisöllä mielestäsi on?

“Yliopisto on siinä toimivien ihmisten ääni. Toimiva, kaikki mukaan ottava yliopistodemokratia on välttämätön edellytys menestyvälle ja hyvälle yliopistolle”, Hämeri tiivistää yhteisöllisyyden ja demokraattisuuden merkityksen yliopistossa.

Kaarle Hämerin mukaan opiskelijat ovat merkittävä ja katukuvassa näkyvin osa yliopistoyhteisöä ja hieman erikoisessa asemassa verrattuna esimerkiksi professoreihin, tutkijoihin ja muuhun henkilökuntaan. Opiskelijat tulevat yliopistoon vähemmällä tiedolla kuin siellä jo olevat, mutta he tulevat myös olemaan heitä, jotka määräävät tulevaisuuden suunnan. Heistä kasvaa tutkijoiden sekä opettajien polvi, ja he muuttavat yhteiskuntaa. Hämerin mukaan opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus tutkia ja kokeilla etsiessään omaa suuntaansa akateemisessa maailmassa ja yhteiskunnassa.

“Opiskelijoita tulee kuunnella ja näyttää, mitä meidän yhteisömme on ja mitä tietoa on jo olemassa, jotta he voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. Opiskelijoilla tulee olla korvat kuulemassa ja suu tuomassa omaa ääntä.”

Minkälaista oma opiskeluaikasi oli?

Hämeri pitää opiskeluaikaa tärkeänä aikana verkostojen luomiselle ja kokeilemiselle. Hän kannustaa lähtemään mukaan järjestöihin, osakuntiin ja opiskelijaliikkeeseen, sillä jokaisesta luodusta ihmiskontaktista on tavalla tai toisella hyötyä myöhemmin. Omia opiskeluaikojaan muistellessaan Hämeri ajattelee, että jos nyt olisi uudestaan opiskelija, hän menisi tutustumaan esimerkiksi osakuntiin. Ne ovat hänen mielestään hyvä reitti kokeilla ja uteliaasti etsiä ihmisiä ja harrastuksia, mitkä palvelevat omia mielenkiinnon kohteita. Opiskeluajoiltaan hän muistaa myös terävästi edelleen sen, kun hän saapui ensimmäisiä kertoja Siltavuorenpenkereelle luennoille. Siellä hän koki aistivansa vuosisataisen sivistyksen kuunnellessaan karismaattisten opettajien luentoja. Siitä jäi myös ajatus sivistyksestä yhtenä ihmiskunnan suurimmista ja tärkeimmistä saavutuksista.

Halusimme myös tietää, mikä on Hämerin mielestä tärkein paikka yliopistolta, missä jokaisen opiskelijan tulisi käydä. Hänellä olikin heti vastaus kysymykseen:

“Kaikkien tulisi ehdottomasti käydä yliopiston päärakennuksella. Sen arkkitehtuurissa ja jo heti pääovista sisään astuessa pystyy kokemaan, miten Suomi ja Helsingin yliopisto yhdistyvät vanhaan eurooppalaiseen yliopistoperinteeseen.”

Mitä terveisiä haluat lähettää opiskelijoille?

“Lähettäisin terveiset viitaten Ranskan vallankumouksen periaatteeseen. “Vapaus, veljeys ja tasa-arvo” voidaan soveltaa yliopistomaailmaan akateemisena vapautena, yhteisöllisyytenä ja inkluusiona. Yliopisto ja sen opiskelijat ovat se osa yhteiskuntaa, joka tulee luomaan ja ylläpitämään sivistystä konkreettisesti ja käytännössä silloinkin, kun maailma ympärillämme tuntuu kaoottiselta ja joskus pelottavaltakin.”

“Niin kauan kuin ihmiskunta on olemassa, on olemassa sivistystä. Sitä tulee sekä nykyisten että tulevien opiskelijoiden vaalia ja viedä eteenpäin”, hän tiivistää ajatuksensa.

Näistä periaatteista myös ylioppilaskunnan on helppo olla samaa mieltä ja toivottaa menestyksekästä kanslerikautta Kaarle Hämerille!

HYYn koulutuspoliittinen sektori

Hallituksen jäsenet Nea Hakala & Aku Houttu

Asiantuntijat Marianna Suokas & Mathilda Timmer