HYYn vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin hallitustunnustelijaksi tuleviin hallitusneuvotteluihin. Orpo lähetti perjantaina 14.4. 24 kysymystä muille eduskuntapuolueille vastattavaksi. Vastausten perusteella Orpo valitsee hallitusneuvotteluihin kutsuttavat puolueet.

 

Puolueilla tulee olla käytettävissään kaikki paras oleva tieto vastatessaan hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin. Tässä vastaamisen ja päätöksenteon tueksi HYYn vastaukset opiskelijoita eniten puhututtaviin kysymyksiin.

Toivotamme viisautta neuvotteluihin ylioppilasliikkeestä poliittiselle uralle ponnahtaneelle hallitustunnustelijalle!

 

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Seuraavalla hallituskaudella on keskeistä löytää ratkaisut koulutuksen laadun ja saavutettavuuden parantamiseen, mielenterveyskriisin ratkaisuun sekä ympäristökriisin torjumiseen. Näillä keinoilla turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus ja pidetään huolta sen kansalaisista. Hallituskaudella tulee toteuttaa laaja sosiaaliturvauudistus, jossa opiskelijat huomioidaan muiden edunsaajien kanssa yhdenvertaisesti.

Alleviivaamme koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista keskeisinä keinoina, sillä ne nivoutuvat tiukasti kaikista kriittisimpien yhteiskunnallisten kriisien ratkaisuun. Tarvitsemme osaavia ihmisiä vastaamaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen tuomiin haasteisiin, edistämään vihreää siirtymää ja näin ollen myös tukemaan Suomen elinvoimaa. Toisaalta suomalaisen hyvinvointivaltion perusteiden turvaaminen riippuu myös tuottavuuden parantamisesta, joka niin ikään on kiinteästi yhteydessä TKI-panostuksiin ja korkeakoulutuksen saavutettavuuteen.

 

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Koulutukseen panostamalla vahvistetaan julkista taloutta monilla eri tavoilla. Uusien työllisten määrän lisäämisen lisäksi on ensisijaisen tärkeää myös nostaa työikäisten koulutusastetta. Näin pystymme parantamaan yhteiskunnan tuottavutta.

 

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Työvoiman saatavuuden turvaamisessa on keskeistä pitää huolta Suomessa opiskelevista ja tänne töihin tai opiskelemaan hakeutuvista ihmisistä, jotta Suomeen on mahdollista ylipäätään myös jäädä.

Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa byrokratian sujuvoittamista, esimerkiksi oleskeluluvan saannin ja pankkitilin avaamisen helpottamista. Tärkeää on myös edistää työllistymistä muun muassa tukemalla kansalliskielten opiskelua, parantamalla harjoittelupaikkojen saamista ja tukemalla työnantajia kv-osaajien palkkaamiseen liittyviin haasteisiin ja huoliin liittyen.

HYY alleviivaa, että paras keino koulutuksen kansainvälisen saavutettavuuden lisäämiseksi on poistaa lukukausimaksut EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotta myös heillä olisi opintojen aikana mahdollisuus käyttää aikaa esimerkiksi kielten opiskeluun lukukausimaksurahoituksen kasaamisen sijaan. Tämä myös lisäisi Suomen houkuttelevuutta opiskelu- ja työskentelymaana.

Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien hyvinvointia parantamalla toimimme paitsi inhimillisesti oikein, myös lisäämme Suomen pitovoimaa. Tässä on tärkeää kehittää yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja rasisminvastaisuutta kansallisella tasolla, ja tukea toimia eri puolilla yhteiskuntaa. Suomalaisen yhteiskunnan on paremmin huomioitava kansainväliset osaajat yhteiskunnan yhdenvertaisina jäseninä, eikä vain työmarkkinoiden resurssina.

 

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nosto vaatii panostuksia koulutukseen ja sen saavutettavuuteen. Jotta voidaan kasvattaa esimerkiksi korkeakouluissa opiskelevien ja sieltä aikanaan valmistuvien määrää, tulee eritaustaisia nuoria houkutella koulutuksen piiriin aiempaa paremmin.

Yksi keskeinen tapa kehittää koulutuksen saavutettavuutta on parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahan korottaminen esimerkiksi sadalla eurolla olisi helppo tapa tehdä opinnoista houkuttelevampia. Muut sosiaaliturvaetuudet ovat lähtökohtaisesti opintorahaa huomattavasti korkeampia. Opintotuen lainapainotteisuus ja opintorahan pienuus paitsi vähentävät opiskelijoiden hyvinvointia, myös lisäävät korkeakoulupudokkuuden uhkaa. Parempi toimeentulo parantaisi myös opiskelijoiden mahdollisuuksia aktiivisempaan, liikunnallisempaan ja terveellisempään elämäntapaan, mikä ehkäisee uupumusta ja parantaa opiskelukykyä.

Käynnissä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa opiskelijoiden etuuksia tulee kehittää osana uudistusta. Esimerkiksi yhtä perusturvaetuutta kehitettäessä on otettava myös opintoraha mukaan samantasoisena muihin etuuksiin verrattaessa.

Opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen on keskeinen tapa paitsi vähentää inhimillistä kärsimystä, myös tukea opintojen sujuvaa etenemistä ja ehkäistä opintojen keskeytymistä. Tämä edellyttää paitsi YTHS:n toiminnan edellytysten turvaamista, myös riittäviä resursseja ohjaus- ja tukipalveluihin. HYY odottaa kirjauksen muodostuvan mutkitta hallitusohjelmaan, sillä jokainen eduskuntapuolue on sitoutunut vaalien alla YTHS:n rahoituksen vahvistamiseen (SYLin ja SAMOKin puoluekysely 2023). Paremmat tukiresurssit parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia valmistua ja ehkäisevät korkeakoulupudokkuutta.

Korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattaminen ratkaisisi monia koulutuksen laatuun ja esimerkiksi tukipalvelujen vähyyteen liittyviä ongelmia. Korkeakoulutettujen määrän nostaminen edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä. Aloituspaikkojen lisäys tulee huomioida korkeakoulujen rahoituksessa täysimääräisesti, koska muuten koulutuksen laatu kärsii. Laadukkaasta osaamisesta kiinni pitäminen on äärimmäisen tärkeää suomalaiselle sivistysyhteiskunnalle.

 

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

TKI-rahoitus toimii instrumenttina tehokkaimmin, kun pohjalla on vahva yliopistojen perusrahoitus sekä laadukasta ja riittävästi resursoitua koulutusta. TKI-panostukset ovat merkittävä avaus Suomen koulutustason nostoon. On kuitenkin tärkeää varmistaa TKI-panostuksista tulevan riittävästi rahoitusta myös yliopistoille.

TKI-panostusten rinnalla on huomioitava myös yliopistojen riittävän perusrahoituksen turvaaminen. Ilman koulutuspanostuksia ei ole tarvittavia osaajia TKI-toimintaan.

 

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa? 

Keskeinen keino keventää byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa on siirtyä perustuloon. Vastikkeeton perustulo vähentäisi byrokratialoukkuja sekä sosiaaliturvan monimutkaisuutta saajille. Samalla se lisäisi yhteiskunnallista luottamusta poistamalla tukien velvoitteita ja valvontaa sekä sitouttaisi kaikki saajat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lisäksi perustulo lisäisi työelämän joustavuutta muuttuvilla työmarkkinoilla, vähentäisi kannustinloukkuja erilaisissa tilanteissa ja helpottaisi työn vastaanottamista. Perustulokokeilu osoitti perustuloon siirtymisen lisäävän ihmisten hyvinvointia ja terveyttä vähentämättä työnteon kannustimia. Perustulo säästäisi myös julkisen sektorin resursseja ja vähentäisi tarvetta hallinnolle, kun vastikkeellisuus poistuisi.

 

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena? 

Ainoastaan panostamalla koulutukseen sekä tutkimukseen Suomesta voidaan rakentaa tutkimuksen ja koulutuksen kärkimaa jälleen kerran. Purkamalla nykyisen rahoitusmallin voimakasta kilpailuasetelmaa voidaan luoda Suomen korkeakoulukentällä yhteistyöhön kannustavampi ilmapiiri.

Koulutuksen rahoitukseen ja koulutuksen saavutettavuuteen panostaminen on erinomainen keino lisätä osaavaa työvoimaa, mikä puolestaan suoraan lisää talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä.

 

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Yksi tapa parantaa kaupunkien omia mahdollisuuksia huolehtia omasta elinvoimastaan olisi esimerkiksi mahdollistaa ruuhkamaksujen periminen sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden.

 

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Valtion tulovirtaa sekä kotimaista yrityskenttää vahvistaisi vero- ja tukijärjestelmän uudistaminen suuntaan, jossa ohjataan vahvemmin päästövähennyksiin ja ympäristöstä huolehtimiseen. Tällöin Suomi sekä kotimainen yrityskenttä on entistä valmiimpi ja menestyvämpi kansainvälisesti kilpailluilla sektoreilla vahvemman kestävyysprofiilin avulla.

Tätä tavoitetta ja EU-lainsäädäntöä tukisi myös kunnianhimoinen yritysvastuulaki, joka koskisi laajalti koko yrityskenttää.

 

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Suomen tulisi rohkeammin ja proaktiivisemmin ottaa osaa EU:n koulutusavauksiin. Näin voidaan entisestään vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisellä korkeakoulukentällä.

 

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen? 

Edellisen hallituksen viimeisen budjettiriihen ympärillä keskusteltiin paljon Suomen kokonaisturvallisuudesta ja sen takaamisesta. Kriisistä kriisiin liikkuvassa yhteiskunnassa turvallisuutta vahvistetaan rakentamalla kestävää hyvinvointivaltiota, jossa kansalaisilla on taitoja ja tukea kohdata epävarmoja olosuhteita. Tämä voidaan saavuttaa vain riittävillä panostuksilla opiskelijoihin, koulutukseen ja tutkimukseen.

 

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Ukrainan humanitäärinen tukeminen on jatkossakin tärkeää. Ukrainan jälleenrakennuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää myös keskittyä opiskelijoiden edellytyksiin suorittaa opintojaan. Käynnistettävän Student at risk -ohjelman jatkorahoitus tulee turvata, jotta ukrainalaiset ja muut sotaa ja vainoa pakenevat opiskelijat voivat jatkaa opintojaan.

 

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Peräänkuulutamme yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamisen ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamisen edellyttävän useampia uudistuksia lainsäädäntöön sekä saavutettavuuden, esteettömyyden, taloudellisen yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden edistämistä eri keinoin.

Yksi merkittävä askel kohti parempaa yhdenvertaisuutta olisi uudistaa Suomen asevelvollisusmalli. Nykyinen malli tulisi korvata sukupuolineutraaleilla kutsunnoilla, joiden perusteella Puolustusvoimat valikoi asepalveluksen suorittajat sukupuoleen katsomatta oman tarpeensa mukaan. Samalla nykymuotoinen siviilipalvelus lakkautettaisiin ja korvattaisiin erityisesti kriisiajan tehtäviin tähtäävällä aseettomalla kansalaispalvelusmallilla. Lyhyellä aikavälillä totaalikieltäytyjiä ei tulisi rangaista vankeustuomiolla. Siviilipalvelusta ei voi myöskään käyttää rangaistuksena olemalla asepalvelusta tosiasiallisesti pidempi.

Vasta voimaan astuneen sukupuolen vahvistamista säätelevä laki eli niin sanottu translaki on edelleen keskeneräinen. Tulevaisuudessa itsemäärittelyn ikäraja tulisi laskea jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen 18 vuodesta 15 ikävuoteen. Pitkällä aikavälillä juridisista sukupuolista tulee luopua täysin.

Vapaahtoisen sterilisaation ikärajaa tulee laskea. Sterilisaation tulisi olla vapaasti saatavissa oleva toimenpide yli 25-vuotiaille.

 

Lisätietoja:

Nea Hakala

Hallituksen puheenjohtaja

 

Teemu Virtanen

Sosiaalipoliittinen asiantuntija