Hyväksytty opiskelemaan, estetty matkustamaan
BLOGI
On kevät 2022. Olen 25-vuotias. Istun Espoon yksiöni sohvalla, läppäri sylissäni. Sydän pamppailee, kun luen sähköpostia: “Onnittelut, sinut on hyväksytty opiskelijaksi Helsingin yliopistoon!” Kolmen vuoden hakupuristus on takana! Pahin on ohi.
On lokakuu 2025. Hassan Herzallah on 21-vuotias. On teltta, aurinkopaneelein toimiva generaattori ja sähköä auringon paistaessa. “Onnittelut, sinut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon!”
Kolmansien maiden opiskelijoille opintoihin pääsy ei ole kiinni ainoastaan hakuprosessista, vaan myös siitä pystyykö ylipäänsä matkustamaan sinne, missä kampus on. Oleskeluluvat ja matkustusasiakirjat voivat muodostua mahdottomiksi esteiksi.
Hassan on kirjoittaja ja toimittaja, joka saavuttaa yleisönsä internetin välityksellä (kunhan sähköä riittää ja netti toimii). Israelin joukot estävät vapaan liikkumisen Palestiinassa, ja infrastruktuuri on kärsinyt paljon hyökkäyssodan seurauksena, jonka vuoksi hänen on ollut mahdotonta päästä Tel Avivin tai Länsirannan Ramallahin konsulaattiin hakemaan matkustusasiakirjoja tullakseen Suomeen.
Kansainvälisyydestä on muodostunut syystäkin tiedeyhteisölle ihanne. Moniääninen maailmanlaajuinen tiedeyhteistyö vauhdittaa kehitystä ja laajentaa ymmärrystämme. Tiedeyhteisöllä on myös tärkeä tehtävä antaa sorretuille ääni eriarvoistuvassa maailmassa. Kun Israel on pommittanut kaikki Gazassa olevat korkeakoulut maan tasalle, onko kansainvälisellä tiedeyhteisöllä velvollisuus tukea palestiinalaista tiedettä ja korkeakouluopintoja? Meidän mielestämme on.
Globaalin liikkuvuuden tukeminen on myös rauhantyötä, ja meidän tulee koulutusinstituutioina vaalia tätä. Jokainen opiskelija on yhtä arvokas. Konfliktien ei tulisi estää liikkumasta kohti unelmiaan, uuden oppimista, muiden oppimista ja maailmaa ilman sorrettavia tai sortavia valtioita.
Akateeminen vapaus tarkoittaa yliopiston opettajien ja opiskelijoiden vapautta opettaa, opiskella, tutkia sekä hankkia tietoa ilman lain, institutionaalisten säännösten tai julkisen paineen aiheuttamaa kohtuutonta väliintuloa tai rajoituksia. Globaalia liikkuvuutta käsitellään osana tätä kokonaisuutta liian harvoin. Yliopistolaiset saavat maailmassa hyvin eri mahdollisuudet riippuen kotimaansa suhteesta länsimaihin. On olemassa resursseja avustamaan haastavissa olosuhteissa olevia tutkijoita, esimerkiksi Scholars at Risk -verkosto. Missä on vastaava resurssi opiskelijoille? Jokainen tutkija on ensin ollut opiskelija.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK aloittivat Students at Risk -hankkeen, jonka tarkoitus oli auttaa opiskelijoita kriisialueilla. Toiminnasta jouduttiin kuitenkin luopumaan ennustettavan rahoituksen puutteessa. Globaalin eriarvoisuuden kasvaessa ja konfliktien lisääntyessä todellinen akateeminen vapaus vaatii resursseja tukea haastavista lähtökohdista tulevia opiskelijoita, kuten Helsingin yliopisto on tehnyt ukrainalaisten opiskelijoiden avustamiseksi. Jos panostettaisiin rakenteisiin kuten Students at Risk, ja tarjottaisiin tukea opiskelijoiden liikkuvuuteen sille haasteellisimmilla alueilla, voisiko Hassan Herzallah päästä nopeammin Suomeen opiskelemaan?
Nikola Eerola
Hallituksen jäsen
Helmiina Toivo
Hallituksen jäsen
Lisää lukemista Hassanin tilanteesta:
https://voima.fi/artikkeli/2025/gazan-ja-helsingin-valissa/
https://www.hbl.fi/2026-02-03/studieplats-i-helsingfors-men-hassan-21-sitter-fast-i-gaza/
https://newlinesmag.com/writers/hassan-herzallah/
Hassanin oma Substack:
