Sulje

Huijariajatuksia harjoittelussa? Et ole yksin

20.11.2020

Huijariajatuksia harjoittelussa? Et ole yksin

BLOGI

Erityisesti korkeakoulutettuja vaivaavalla huijari-ilmiöllä tarkoitetaan ajatusmallia, jossa henkilö kokee itsensä osaamattomaksi ja pelkää paljastuvansa. Harjoittelu voi olla tyypillinen tilanne huijariajatuksien heräämiselle.

 

Hyvät harjoittelupaikat antavat kokemusta työelämästä, kartuttavat työelämätaitoja ja auttavat luomaan verkostoja. Onnistuneessa harjoittelussa perehdytys ja vastuu kohtaavat: taidot ja tiedot tehtävien hoitamiseen ovat riittävät, mutta hommat tarjoavat myös mielekästä opittavaa ja haasteita. Minua on onnistanut, sillä olen päässyt oppimaan opintojen ohella uutta mielettömän kiinnostavissa paikoissa, viimeisimpänä täällä HYYllä.

HYYllä olen saanut oppimiseeni tukea ja kannustusta ja minut on vastaanotettu työyhteisöön täysivaltaiseksi jäseneksi. Työtehtävät ovat olleet motivoivia ja olen päässyt kehittämään osaamistani. Oma harjoitteluni on siis sujunut mainiosti.

 

Pelko osaamattomuuden paljastumisesta

 

Harjoittelu on kuitenkin myös tilanne, jossa usko omaan osaamiseen voi horjua. Vaikka harjoittelu on nimenomaan oppimista varten, saattaa uusi ympäristö herättää epävarmuutta ja huolta. On luonnollista, että ajoittain omien ideoiden kertominen jännittää ja itseään vertaa alalla jo pidempään työskennelleisiin kollegoihin.

Ongelmalliseksi asia kuitenkin muodostuu, jos itseään pitää jatkuvasti epäpätevänä, eikä edes onnistumisista osaa iloita, vaan ne näkee esimerkiksi onnekkaina sattumina. Tällöin myös oman osaamattomuuden paljastuminen saattaa pelottaa: ”pian joku tajuaa, että en oikeasti osaakaan mitään”.

Kuulostaako tutulta? Normaalin epävarmuuden lisäksi kyse voi olla myös erityisesti korkeakoulutettuja vaivaavasta huijarisyndroomasta- tai ilmiöstä. Psykologi Tiina Ekmanin mukaan ilmiöllä tarkoitetaan ajatusvääristymää, jossa henkilö ei usko omaan osaamiseensa, vaan kokee vain hämäävänsä muita. Ajatusmallista kärsivää piinaa siis pelko osaamattomuutensa paljastumisesta. Opiskelija saattaa myös pitää opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkojaan vain onnenkantamoisina, eikä omina ansionaan.

Huijari-ilmiössä ei ole huijaamisesta tai sairaudesta, vaan kuvitelmasta. Yleensä huijariajatuksia kohtaavat henkilöt hoitavat opintonsa kunnialla, ja myös harjoittelussa heidän oppimiseensa ja työpanokseensa ollaan tyytyväisiä. Mielessään henkilö saattaa kuitenkin kääntää kehut ja kannustukset ympäri ja tehdä vielä aikaisempaa kovemmin töitä, vain peittääkseen kuvitellun osaamattomuutensa.

 

Yhteiskunnan paineet ja pärjäämisen kulttuuri

 

Abstrakteja ilmiöitä käsittelevät opinnot ja yhä nopeatempoisemmaksi muuttuva työelämä ovat tehneet huijari-ilmiöstä aikaisempaa yleisempää. Monilla aloilla kilpailu on kovaa ja sosiaaliset paineet puskevat kehittämään omaa osaamista, verkostoja ja näkemystä jatkuvasti. Itsensä kehittäminen ja tavoitteellisuus voivat toki auttaa saavuttamaan unelmia, mutta ne voivat myös aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta ja uuvuttaa.

Huijariajatuksia kohtaava opiskelija tai harjoittelija saattaa ylisuorittaa tehtäviään ”peitellessään puutteitaan” tai pyrkiä mukautumaan liiallisesti toisten tarpeisiin. Pidemmällä aikavälillä pelko paljastumisesta voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta ja masennusta.

Suomessa vallitsee voimakas pärjäämisen kulttuuri ja vähättelyn ilmapiiri. Kun haasteista ei puhuta avoimesti, syntyy illuusio, että omat epävarmuudet tai jännitykset ovat poikkeuksellisia. Samaan aikaan ”eihän se nyt mitään ollut” -tyyppiset lausahdukset kasvattavat aliarvioimaan omaa osaamista, eikä toisia tai varsinkaan itseään ole tapana kehua. Koska oman osaamisen vähättely on yleistä, huijarisyndoomasta kärsivää voi olla vaikea tunnistaa ja auttaa.

 

Eroon haitallisista ajatuksista

 

Huijari-ilmiöön liittyvät pelot ovat vaivanneet joskus myös minua niin opinnoissa kuin harjoitteluissa. Yliopisto-opintojen aloittaminen ja ensimmäiset kosketukset oman alan töihin herättivät tuntemuksia, joiden mukaan ollut tehnyt tarpeeksi ansaitakseni kyseisiä asioita tai muiden luottamusta osaamiseeni. Joskus naureskelin ystävilleni, että odotan yhä yhteydenottoa, jossa kerrotaan opiskelupaikan olleen järjestelmävirheen tulos.

Koska kyse on sisäisestä ajatusmallista, huijariajatuksista voi myös päästä eroon tunnistamalla tilanteet ja ajatukset. Kun huijariajatukset heräävät, kannattaa muistuttaa itseään siitä, että kyseessä on vain ajatus, joka ei kerro osaamisestasi, kehityksestäsi tai arvostasi. Myös konkreettisen onnistumisen hetken muisteleminen voi auttaa.

Jos kohtaat opintojen tai harjoittelun aikana toistuvasti huijariajatuksia, kannattaa niistä myös puhua avoimesti ohjaajalle, esihenkilölle, läheisille tai terveydenhuollon ammattilaisille. Ajatusten avoin käsitteleminen auttaa jaksamaan tulevaisuudessa.

Opi myös olemaan itsellesi armollinen. Tsemppaa ja muistuta itseäsi siitä, että olet arvokas ja osaava tyyppi.

 

Nanni Tuominen

Viestintäharjoittelija

 

Lisätietoa huijarisyndoomasta:

Tiina Ekman (2017) Huijarisyndrooma: Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä), Minerva Kustannus.

Psykopodiaa -podcast, jakso 17. Huijarisyndrooma