14.9.2020

Arkistontekijä Jari Eerola

UUTINEN

HYYn arkiston luonut Jari Eerola kertoo tässä eläkehaastattelussa mittavasta HYY-urastaan. Eerola siirtyi eläkkeelle 1.8.

 

Arvostettavan uran HYYn arkistonhoitajana tehnyt Jari Eerola valottaa 33 vuoden taivaltaan HYYn historian parissa. Historiankirjoittajan apulaisena HYYssä aloittanut Eerola oli ennen eläköitymistään ylioppilaskunnan pitkäaikaisin työtekijä. Arkistonhoitajan tärkeän työn jälkeä useimmat opiskelijat eivät kuitenkaan suoraan näe. Mikä on HYYn arkisto ja mitä arkistonhoitajan työhön kuuluu?

”HYYn arkisto on kuin muisti. Se kertoo tuleville sukupolville siitä arvokkaasta työstä, jota erilaiset ihmiset ylioppilaskunnassa tekee.”

Domman, eli Domus Academican, alakertaan on järjestelty hyllyittäin papereita, kirjoja ja muita esineitä ylioppilaskunnan 151-vuotisesta historiasta. HYYn arkisto on ollut Eerolan elämäntyö. Hänen mukaansa arkisto on itsessään arvokas ja mahdollistaa myös faktojen tarkistamisen ja historiasta oppimisen. Kun ylioppilaskunnassa hallituksen, vapaaehtoisten ja työntekijöiden vaihtuvuus suurta, historian ymmärrys on erityisen tärkeää, jotta samoja töitä ei tehdä turhaan uudelleen. Samalla myös opitaan menneestä ja hyödynnetään tietoa nykyhetkeen ja tulevaan.

Eerolan mukaan työ arkistonhoitajana on ollut vapaata ja itsenäistä. Vaikka mielikuviin arkistoista saattaa liittyä hämäriä hyllyvälejä ja yksitoikkoisuutta, jokainen päivä on ollut erilainen ja kiinnostava. Eerolan mieleen ovat jääneet erityisesti erilaiset projektit, kuten uuden ylioppilastalon 100-vuotisesta historiasta kertovan kirjan toimittaminen ja vanhan ylioppilastalon alkuperäisten työ- ja sisustuspiirrosten konservointi.  Kaikista villeimpiä tarinoita HYYn historiasta ei kuitenkaan löydy arkistosta, vaan puhutuista tarinoista eli myös Eerolan muistoista.

 

Kiitos Jari

 

Uransa aikana Eerola on tavannut HYYssä valtavan joukon innostuneita hallituksen jäseniä, Ylioppilaslehden toimittajia, työntekijöitä ja vapaaehtoisia 60-luvulta alkaen. Hänen mukaansa moninaiseen joukkoon on mahtunut kiinnostavia ja voimakkaita persoonia, joiden kanssa yhteistyö on ollut antoisaa. Muutamia kertoja myös entisten HYYläisten sukulaiset ovat olleet kiinnostuneita edesmenneen sukulaisensa ajatuksista ja tekemisistä opiskelijoiden parissa.

Yhdessä tekemisen ilo ja usko unelmiin sekä puheen voimaan ovat Eerolan mukaan yhdistäneet HYYläisiä kautta aikain. Hänen mukaansa ylioppilaskunnan parissa toimineet nuoret ovat myös erinomainen esimerkki luovuudesta: niukoillakin resursseilla on saatu aikaan isoja asioita.

Vaikka työ ja työyhteisö ovat olleet Eerolalle mieluisia, hän odottaa innolla myös tulevia eläkepäiviä. Arkistointikokemuksesta on kuulemma hyötyä myös työuran jälkeen, sillä tavarat odottavat järjestelyä kotonakin. Suunnitelmissa on myös kirjaprojekteja ja mökkihommia, eikä työtahti siis ole hyytymässä jatkossakaan.

Eerolan uran suurin saavutus on tietenkin arkisto itsessään, sillä ilman hänen periksiantamattomuuttaan HYYn historia ei välttämättä olisi vastaavassa järjestyksessä. Hän kuitenkin jättää lukemattomia työtunteja vaatineen arkiston iloisin mielin seuraajansa Ahto Harmon osaaviin käsiin.  Harmolle Eerola toivottaa avointa mieltä ja valmiutta muutoksiin, sillä teknologian kehitys voi tarkoittaa suuria muutoksia myös HYYn historiankirjoille.

Eläköityvällä arkistonhoitajalla on terveisä myös uusille opiskelijoille. Hän kannustaa kaikkia nauttimaan opiskeluajasta, mutta suoriutumaan opinnoista kunnialla venyttämättä niitä liikaa, sillä opintojen jälkeen uudet kokemukset odottavat jälleen.

Koko ylioppilaskunnan puolesta, kiitos Jari HYYn ja opiskelijaliikkeen eteen tekemästäsi työstä. Ilman sinua opiskelijan muisti olisi nykyistäkin lyhyempi.