19.6.2019

Hallitusohjelma opiskelijan silmin

“Näinkö vähän Suomessa arvostetaan opiskelijoita ja koulutusta? Tälle on tehtävä jotain.” Näin muistan hämmästelleeni pääsykoekevääni uuvuttamana neljä vuotta sitten. Edellinen hallitusohjelma oli juuri julkaistu.

Syksyllä 2015 pääsin onneksi aloittamaan fuksivuoteni. Neljän kuluneen vuoden aikana olen päässyt näkemään ja myös itse tekemään opiskelijoiden edunvalvontaa. Vaalikevät ei ole opiskelijaliikkeessä muutaman kuukauden rutistus, vaan sen taustalla näkyy usean vuoden mittainen vaikuttamistyö. Tätä vaikuttamista olemme tehneet Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton koordinoimana yhdessä muiden ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa.

Vaaleissa opiskelijaliikkeellä oli kolme vaikuttamiskärkeä: koulutus, toimeentulo ja ilmasto. Kukin kärjistä jakautui neljään vaatimukseen. Seuraavassa kirjoituksessa esittelen lyhyesti, miten Antti Rinteen tulevan hallituksen hallitusohjelma huomioi nämä vaatimukset. Pääset tutustumaan vaatimuksiimme tarkemmin keväällä julkaisemistamme blogikirjoituksista: Paula Karhunen kirjoittaa opiskelija- ja yliopistoystävällisestä korkeakoulupolitiikasta, Anna Lemström kritisoi opiskelijan toimeentuloturvattomuutta ja Aleksi Rytkönen peräänkuuluttaa vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa.

 

KOULUTUSLUPAUS NÄYTTÄÄ KERRANKIN AIDOLTA LUPAUKSELTA

Mitä me vaadimme ja mitä me saimme:

Yliopistojen julkista perusrahoitusta on nostettava ja yliopistoindeksi on otettava käyttöön pysyvästi.

Jonkintasoinen voitto! Korkeakouluille on tulossa lisärahoitusta. Yliopistojen koulutus- ja tutkimustyötä turvaamaan saadaan muun muassa kauan odotettu yliopistoindeksi, joka lisää yliopistojen vuosittaista rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Toisaalta rahoituksen lisäykset riittävät kattamaan vain noin puolet edellisen hallituksen leikkauksista.

Tutkintoon johtava koulutus on oltava maksutonta – aivan kaikille.

Ihan ok! Ohjelmaan on kirjattu suoraan, että “tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana”. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuja ei kuitenkaan ole poistettu. Selvitystä lukuvuosimaksuista jatketaan.

Korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma.

Voitto! Saavutettavuussuunnitelma on kirjattu hallitusohjelmaan. Toivon todella, että suunnitelman kaikissa vaiheissa kuunnellaan niin meitä opiskelijoita, asiantuntijoita kuin korkeakoulujakin.

 

ILMASTOKRIISI EI ODOTA!

Mitä me vaadimme ja mitä me saimme:

Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Voitto! Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Me olimme vaatimuksessamme viisi vuotta kunnianhimoisempia – onneksi hallitus ei jäänyt siitä kovin kauas.

Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa Euroopan unionissa.

Voitto! “Ekologisesti kestävä EU globaalina ilmastojohtajana” on yksi Rinteen hallituksen viidestä Eurooppa-politiikan tavoitteesta. Siihen pyritään muun muassa paremmalla päästökaupalla ja tekemällä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi hallitus haluaa, että EU sitoutuu vahvasti YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseen.

Ilmasto- ja ympäristökasvatuksen vakiinnuttaminen osaksi opetussuunnitelmia kaikilla koulutusasteilla.

Pieni voitto: Hallitusohjelmasta löytyvät lauseet: “Edistetään luonto- ja ympäristökasvatusta” sekä “otetaan huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus, digitalisaatio, talous- ja työelämätaidot sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla.” Hallitus siis kokee ilmasto- ja ympäristökasvatuksen tärkeäksi, mutta toimenpiteinä “edistetään” ja “otetaan huomioon” kuulostavat turhan ylimalkaisilta.

 

OPISKELIJAN TOIMEENTULOON TEHDÄÄN PARANNUKSIA – RIITTÄMÄTTÖMÄSTI

Yleinen asumistuki on muutettava henkilökohtaiseksi, jotta asuinkumppanin tulot eivät vaikuttaisi tuen määrään.

Mahdollinen voitto! Rinteen hallitus aikoo perustaa komitean sosiaaliturvan uudistamista varten. Komitea käsittelee myös yleistä asumistukea, jota pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan”. Hallitusohjelmassa on erillinen kirjaus opiskelijoiden asumistuesta: opiskelijoiden yhteisasumisen ja yleisen asumistuen ongelmia ja niiden korjaustarpeita selvitetään.

Analyysia: Minä ja koko ylioppilaskunta iloitsemme siitä, että yleinen asumistuki ja erityisesti yhteisasumisen ongelmat aiotaan selvittää. Nähtäväksi jää, mihin selvitystyö johtaa. Paras ratkaisu olisi henkilökohtainen asumistuki, jossa tuen määrään vaikuttaisivat ainoastaan asumistuen hakijan omat tulot. Asumistuen kehittäminen yksilöllisempään suuntaan voisi tarkoittaa juuri tätä.

Opintorahaa on korotettava 100 eurolla kuukaudessa.

Liian pieni voitto: Opintoraha aiotaan sitoa indeksiin ja opintotuen huoltajakorotusta nostetaan.

Analyysia: Voimme iloita opintotuen huoltajakorotuksesta ja opintorahan palauttamisesta indeksiin. Tämä ei kuitenkaan riitä – HYYn ja AYY:n selvityksen perusteella puolet opiskelijoista on köyhyysrajan alapuolella ja opiskelijat velkaantuvat ennätysvauhtia kattaakseen arkiset menonsa. Moni hallituksessa mukana olevista puolueista myös lupasi ennen vaaleja, että opintorahaa korotetaan. Hallitusohjelman kirjaus on opiskelijoille pettymys eikä juurikaan paranna opiskelijoiden toimeentuloa.

Opiskelijoiden on oltava mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

Voitto! Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jonka valmistelu tapahtuu uudistusta varten perustettavassa komiteassa. Komitean tehtävänä on selvittää ja valmistella toimenpiteitä samantasoisten perusturvaetuuksien yhtenäistämiseksi.

Analyysia: Hallitusohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijat otetaan mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Se, millainen rooli opintotuella on uudistuksessa, on vielä auki.

Paras tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä on vastikkeeton perustulo.

Liian pieni voitto: Rinteen hallitus aikoo toteuttaa negatiivisen tuloveron kokeilun perustulokokeilun tuloksia hyödyntämällä.

Analyysia: Negatiivinen tulovero tarkoittaa sitä, että pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja yrittäjien ansiotulovero voisi olla negatiivinen, eli sen päälle maksettaisiin tietty summa. Hallitusohjelmassa tämä kulkee nimellä työtulotuki. Se ei tarkoita perustuloa, sillä perustulo maksetaan kaikille ja työtulotuki on suunnattu ainoastaan pienituloisille. Hallitusohjelman perusteella opiskelijat eivät ole mukana työtulokokeilussa. Tämä on väärin, sillä myös opiskelijat  hyötyisivät suuresti kokeilun tuloksista.

 

YHTEENVETO

Kokonaisuudessaan hallitusohjelma näyttää opiskelijoiden kannalta hyvältä, joskin se voisi olla parempikin. Ohjelman kirjauksissa on meille paljon ilon aiheita. On hienoa, että hallitus aikoo tehdä töitä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja turvaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä lisärahoituksella. Meidän täytyy kuitenkin jatkaa vaikuttamistyötä – erityisesti korkeakouluopiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi.

Lopulta vain teoilla on merkitystä. Viimeistään neljän vuoden päästä voimme arvioida, miten opiskelijaystävällinen Rinteen hallitus todella oli.

 

Laura Wathén
HYYn hallituksen puheenjohtaja