Kuntavaalit 2025

Opiskelijoiden keskuudessa joukkoliikenne on selkeästi suosituin tapa liikkua (Opiskelijan kaupunki 2023). Sujuva ja edullinen joukkoliikenne tukee opiskelijoiden päätoimista opiskelua ja hyvinvointia.

Kohtuuhintainen joukkoliikenne:

• Helsingin kaupunkistrategiaan on kirjattava HSL:n opiskelija-alennuksen palauttaminen 50 %:n tasolle. Riittävä alennus joukkoliikennelippuihin varmistaa, että opiskelijat voivat liikkua kampuksille kohtuuhintaisesti ja ekologisesti.

Helsingin kaupungin on mahdollistettava jokaiselle helsinkiläiselle opiskelijalle mahdollisuudet tasapainoiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon. Kaupungin on tunnistettava harjoittelut ja työllisyysmahdollisuudet keskeiseksi osaksi kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymistä Helsinkiin. Tukemalla harjoitteluita kaupunki edistää opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia ja parantaa Helsingin kaupungin pitovoimaa.

Helsingin työ-, opiskelu- ja yrittäjyysperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelman mukaisesti kaupunkikonsernin päätavoitteita ovat muun muassa: “kaupungin rooli yritysten ja työnantajien kumppanina sekä kansainvälisten osaajien, yritysten ja sijoittajien alueelle houkuttelijana”, “kansainvälisten osaajien, perheiden ja yrittäjien alueelle asettautumisen sujuvuus” sekä “englanninkielisten palveluiden ja viestinnän kehittäminen ja määrän kasvattaminen sekä asiakaslähtöisyyden ja laadun parantaminen”.

Kolmikielinen Helsinki:  

• Helsingin kaupunkistrategiaan kirjataan tavoite: Valtuustokauden loppuun 2029 mennessä Helsinki tarjoaa kattavasti suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä kaupungin palveluita kaikille kuntalaisille.

Kielitaitoa tukevat palvelut ja työmahdollisuudet:  

• Kaupunki tarjoaa englanninkielisiä palveluita ja edistää suomen ja ruotsin kielen oppimista esimerkiksi harjoitteluiden kautta.
• Kaupungin on jatkettava ja kehitettävä toimintaa, jolla pyritään ratkaisemaan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuuteen liittyviä ongelmia yhteistyössä opiskelijoiden, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Opiskelija-asuntosäätiöt ovat keskeisessä asemassa turvaamassa pääkaupunkiseudun opiskelijoiden asumista. Helsingin tulee tukea opiskelija-asuntosäätiöiden toimintaa ja varmistaa, että opiskelijoilla on saatavilla riittävästi kohtuuhintaisia ja laadukkaita asuntoja, jotka vastaavat opiskelijoiden tarpeisiin.

Asuminen on suurin yksittäinen opiskelijan kuukausittainen menoerä. Näin ollen riittävällä kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen saatavuudella on välittömiä positiivisia vaikutuksia niin opiskelijoiden toimeentuloon kuin hyvinvointiin. Kohtuuhintainen asuminen on keskeisimpiä täysipäiväisen opiskelun mahdollistajia.

Laadukkaat opiskelija-asunnot tekevät Helsingistä houkuttelevan opiskelijakaupungin ja vahvistavat sen asemaa koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena.

Opiskelija-asuntojen tuotannon merkittävä lisääminen:

Opiskelija-asuntojen määrä on äärimmäisen pieni alati kasvavalle opiskelijamäärälle aloituspaikkojen lisääntyessä. Hyvien kulkuyhteyksien varrelle rakennetut opiskelija-asunnot tarjoavat ratkaisuja pysäköintivelvoitteiden yhteensovittamiseen eri hallintamuotojen välillä. Helsingissä ja muissa pääkaupunkiseudun kunnissa opiskelija-asuntosäätiöiden rakentamille asunnoille tulee varata riittävästi tontteja kohtuullisten etäisyyksien päästä korkeakoulukampuksista:

• Kaupunkistrategiaan on asetettava konkreettinen tavoite 1000 uuden opiskelija-asunnon vuosituotannon määräksi.

Pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisen visio:

Laaditaan pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisen pitkän aikavälin visio, joka toimii strategisena suunnannäyttäjänä pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisen kehittämiselle. Vision keskeisinä tavoitteina tulee olla opiskelija-asuntomäärän kehittäminen osana opiskelijoiden asuntopulan ratkaisua. Visio laaditaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien, korkeakoulujen sekä opiskelija-asuntosäätiöiden kanssa, jotta tulevaisuuden opiskelija-asuntojen tarpeet voidaan ennakoida.  Strategiassa otetaan huomioon alueiden monimuotoisuuden säilyttäminen ja alueelliset tarpeet opiskelija-asuntokannalle. Opiskelija-asuntokannan kehittämisessä on huomioitava esimerkiksi Hoasin teetättämien kyselytutkimuksien dataa opiskelijoiden asumistoiveista. Visiotyössä voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla myös muita sidosryhmiä.

• Kaupunkistrategiaan kirjataan Helsingin kaupungin, muiden pääkaupunkiseudun korkeakoulukaupunkien, korkeakoulujen sekä opiskelija-asuntosäätiöiden yhteistyössä toteuttama pitkän aikavälin opiskelija-asumisen visio opiskelijoiden asuntopulan ratkaisemiseksi.

Viivästykset hoitopolulla ovat kalliita inhimillisestä sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mikäli opiskelija ei pääse aiheenmukaiseen erityissairaanhoidon palveluihin kuntatasolla, voi viivästyminen johtaa niin kutsuttuihin “kannattelukäynteihin”. Kannattelukäynneissä opiskelijaterveydenhuollon kallisarvoisia resursseja käytetään potilaan hoitoon, vaikka tarve erikoissairaanhoidolle on jo todettu. Kannattelukäynnit kuormittavat opiskelijaterveydenhuollon resursseja sekä hidastavat muiden opiskelijoiden pääsyä aiheenmukaiseen hoitoon.

Viiveet hoitopolulla voivat johtaa tilanteeseen, jossa lopullinen hoidontarve myös erikoissairaanhoidon palveluissa kasvaa. Opiskelijan odotuttaminen on kallista sekä inhimillisestä sekä yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

YTHS:n tehdessä lähete perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, tulisi lähetekäsittelyjärjestelmät ja kriteerit sovittaa yhteen opiskeluterveydenhuollon kanssa. Nykytilanteessa läheteprosessi vaatii paljon manuaalista työtä ja kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää tarpeettomasti.

Kannattelukäyntien tarpeen vähentäminen:  

• Korkeakouluopiskelijoiden hoitopolkua kehitetään YTHS:n ja kunnallisen terveydenhuollon välillä siten, että opiskelijat pääsevät ajoissa erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä vähentää YTHS:n kuormitusta ja vapauttaa resursseja YTHS:n ennaltaehkäisevään työhön sekä perusterveydenhuoltoon. Tämä parantaa opiskelijoiden pääsyä aiheenmukaisiin terveyspalveluihin.

Lähetejärjestelmien yhteensovittaminen:  

• HUSin ja YTHS:n lähetejärjestelmät harmonisoidaan siten, että hoito etenee sujuvasti ja ilman ylimääräistä manuaalista työtä. Tämän seurauksena kaupunki ja HUS voi kohdentaa resurssejaan tehokkaammin.