Emilia Junnila OLL:n puheenjohtajaksi 2023

Olin alakoululainen, kun pääsin seuraamaan nuorten tanssiryhmän harjoituksia. Isosiskoni tanssivat kyseisessä ryhmässä, joten olin mitä todennäköisimmin heidän kauttaan päässyt seuraamaan harjoituksia. Muistan, miten seurasin vanhempien tanssijoiden koreografiaa ja yritin kopioida liikkeitä. Halusin osata tanssia yhtä hyvin kuin he. 11-vuotiaana pääsin aloittamaan tanssiharrastuksen jumpan rinnalla, ja kyseinen matka jatkuu yhä.

Tanssiharrastus on kulkenut mukanani aktiivisesti lähes kymmenen vuotta ja liikuntaharrastus itsessään melkein koko elämäni. Olen kiitollinen vanhemmilleni, jotka kannustivat jumppaharrastuksen pariin lapsena. Ilman sitä tuskin olisin nyt tässä – liikunta on muovannut minusta minut ja tarjonnut tärkeitä työkaluja esimerkiksi itseilmaisuun, oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja stressinhallintaan. Mikä tärkeintä, minulla on ollut turvallinen ympäristö, jossa minulla on ollut mahdollisuus harrastaa liikuntaa.

Oma tarinani liikunnan parissa on varsin onnekas. Valitettava totuus on se, että monen tarina ei ole. Kaikilla ei ole varaa liikuntaharrastukseen, kaikilla ei ole turvallista ympäristöä, missä harrastaa liikuntaa, kaikilla ei ole tervetullut olo liikunnan pariin. Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijat liikkuvat terveyteensä nähden liian vähän. Tähän syynä voivat olla edellä listattujen asioiden lisäksi esimerkiksi koululiikunnasta jääneet traumat, liikuntaharrastuksen saavuttamattomuus ja liikuntaan herkästi liittyvä suoritus- ja kilpailukeskeisyys. Jos liikunnasta on jäänyt paha maku suuhun, olisi ensiarvoisen tärkeää, että sen aloittaminen nollasta tai uudelleen tauon jälkeen olisi matalan kynnyksen takana.

OLL:n tulee jatkossakin toimia liikunnan ja aktiivisen arjen puolestapuhujana niin, että jokaisella korkeakouluopiskelijalla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja saada sitä kautta ilon ja onnistumisen kokemuksia. Nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa kehittämällä edunvalvontaa ja painottamalla yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia liikkua. Liiton tärkein tehtävä aktivoida tavan opiskelijoita liikkumaan ja tukea paikallisia toimijoita liikuntapalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi.

Kuljetaan yhdessä kohti onnellisempia liikuntatarinoita – ei narratiivin edustavuuden vuoksi vaan opiskelijoiden hyvinvoinnin tähden.

Millainen on hyvä johtaja? Kysymykseen ei taida olla yksiselitteistä vastausta. Hyvän johtajan määritelmä kun riippuu yhteiskunnan, johdettavien ja johtajan omista näkemyksistä ja vaatimuksista.

“Lujasti lempeä” (2016) on psykoterapeutti Maaret Kallion kirjoittama self-help-teos, jonka nimi kuvaa mielestäni erinomaisesti hyvää johtajaa. Hyvä johtaja osaa sanoittaa haluamansa ja kantaa kohtaamansa vastoinkäymiset harteillaan, mutta sen lisäksi hänellä on taito olla ihmisten kanssa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Johtajalle ei tule vastaan pelkkiä johdettavia vaan kokonaisia ihmisiä huolineen ja tunteineen, minkä vuoksi erityisesti tunnetaidot ovat avainasemassa. Hyvä johtaja asettaa selkeät rajat ja tavoitteet, joiden puitteissa kaikilla on mahdollisuus oppia ja kehittää itseään ryhmän jäsenenä.

Millainen johtaja olisin OLL:lle? Luja ja lempeä, tietenkin! Osaan delegoida ja antaa vastuuta muille, mutta myös kantaa sitä itse. Erityisesti haluaisin toimia esimerkillisenä johtajana. Koen kaikista uskottavimmaksi sellaisen johtamistyylin, jossa johtaja itse elää niin kuin opettaa. Jos johtaja esimerkiksi kannustaa muita lepäämään, hänen sanomansa on aidosti pätevä, mikäli hän huolehtii omasta jaksamisestaan.

Jos jotain haluaisin johtamisesta oppia yhä enemmän niin rajojen asettamista niin itselleni kuin muille. Yhteiset projektit tulee hoitaa sovitusti, mutta mikään ei ole toimivaa ryhmädynamiikkaa ja jaksamisesta huolehtimista tärkeämpää. OLL tarvitsee jämptin ja liikuttavan johtajan – ja sellaisen liitto minusta saisi.