Virheviesti

Notice: Only variables should be passed by reference funktiossa hyy_utils_i18n_translate_path() (rivi 213 tiedostossa /biz/1/hyy/git/drupal/modules/hyy_utils/hyy_utils.module).×

Blogi

Neuvottelut Säätytalolla venyvät yliajalle. Mutta ei hätää! Me autamme!

Lue HYYn vastaukset hallitustunnustelija Rinteen esittämiin kysymyksiin.

Olemme mukana opiskelijaliikkeen perinteisessä hallisohjelmaneuvotteluiden päivystyksessä: bit.ly/päivystys

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ongelma. On myös syytä muistaa, että se on ennen kaikkea sukupolvikysymys ja tätä myötä yksi HYYn kolmesta eduskuntavaalikärjestä. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä ajoissa, ei opiskelijoilla ole tulevaisuuden maailmaa, jota varten kaikki muut poliittiset päätökset tehdään. 

HYY on sitoutunut pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. HYY haluaa kunnianhimoisesti Suomen hiilineutraaliksi jo vuoteen 2030 mennessä ja tämän jälkeen hiilinegatiiviseksi. HYY muistuttaa, että nämä tavoitteet vaativat rakenteellisia poliittisia päätöksiä: yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmää on pikaisesti muutettava ympäristöä suojelevaksi, Suomen on ajettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa Euroopan unionissa ja ilmasto- ja ympäristökasvatus on vakiinnutettava osaksi opetussuunnitelmia kaikilla koulutusasteilla. HYY on sitoutunut YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa myös ilmasto- ja luonnon monimuotoisuus -teemat ovat esillä.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

HYY yhdessä SYL:n kanssa haluaa varmistaa, että opiskelijoiden ja nuorten ääni on kuultavissa Euroopan päätöksissä. Esimerkiksi opiskelijoiden läsnäolo päätöksentekoprosessissa on varmistettava Euroopan koulutusaluetta (EEA) suunniteltaessa. Samoin nykyiset nuorten kuulemismenetelmät (kuten EU Youth Dialogue) on sidottava osaksi poliittisia prosesseja.

Nuorten osallisuuden ohella yksi tärkeimmistä EU:n kehityskohteista on koulutuksen arvostus Euroopassa. Opiskelijaliike vaatiikin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokommissaarin salkun perustamista. Kansainvälisyyden ja liikkuvuuden tulee olla aidosti saavutettava osa koulutuspolkua ympäri Eurooppaa. Tämän varmistamiseksi Euroopan koulutusohjelma Erasmuksen rahoitus on kolminkertaistettava ja jokaisen EU-maan tulisi sitoutua sijoittamaan vähintään 2 prosenttia BKT:staan korkeakoulutukseen. EU:n tulee tulevissa monivuotisissa rahoituskehyksissään panostaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 

HYY vaatii, että Suomi käyttää YK:n suositusten mukaisesti vähintään 0,7 % BKT:staan kehitysyhteistyöhön. HYY suunnannäyttäjänä käyttää jo nyt itse vastaavan osuuden vuosittaisesta budjetistaan samaiseen tarkoitukseen.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Suomen akuutein ihmisoikeusongelma on ihmisarvoa loukkaava translaki. HYY vaatii, että translain kokonaisvaltainen uudistus on toteutettava heti ja uuden translain on oltava Trasekin suositusten mukainen. Lisäksi Suomen tulee tunnustaa kolmas juridinen sukupuoli ja henkilötunnukset tulee muuttaa sukupuolineutraaleiksi. 

Translain lisäksi HYY ajaa sterilisaation ikärajan laskemista ja vapaasti saatavuutta yli 25-vuotiaille, asevelvollisuuden säätämistä sukupuolineutraaliksi, totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista luopumista, siviilipalveluksen säätämistä yhtä pitkäksi asepalveluksen kanssa, maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille ja raskaudenkeskeytyksen perusteeksi oman valinnan riittämistä.

Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta on luovuttava, sillä asuinkumppaneilla ei ilman avioliittoa ole mitään juridista velvollisuutta toistensa elättämiseen. Lisäksi Kelan saamien puutteellisten ohjeistuksien vuoksi tuen hakijat ovat eriarvoisessa asemassa saamiensa päätösten suhteen.

Linjaus siitä, että opiskelijat eivät ole oikeutettuja kesäajan toimeentulotukeen nostamatta opintolainaa on oikeustajun vastainen. Opiskelijat ovat Suomen ainoa ihmisryhmä, jonka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa vuoksi. Laina ei ole sosiaaliturvaa.

4. Elinvoimainen Suomi

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

HYY näkee, että sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että työllisyyden pitkäaikaiset ratkaisut syntyvät panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Ilmastonmuutoksen kohdalla on syytä kuitenkin muistaa, että nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitsemme myös nopeampia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa jäädä taloudellisten intressien varjoon. 

Metropolialueiden merkitys, kasvu ja omalaatuiset tarpeet on tunnistettava ja tunnustettava. Erityisesti pääkaupunkiseudun asunto-ongelma vaikuttaa HYYn opiskelijoihin. HYY tekee aktiivista vaikuttamistyötä yhdessä World Student Capital - pääkaupunkiseudun opiskelijat ry:n kanssa pääkaupunkiseudun kaupunkien suuntaan asuntotuotannon lisäämiseksi. Valtion suuntaan HYY vaatii, että toimiin vuokra-asuntojen hintojen kohtuullistamiseksi valtakunnallisesti ryhdytään ennakkoluulottomasti. Asuntotuotannon lisäämistä on helpotettava konkreettisin päätöksin kuten luopumalla väestönsuojarakentamisnormista.

Suomen on sitouduttava julkisen liikenteen infrastruktuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. HYY toivoo erityisesti panostuksia ilmaston kannalta suotuisaan kaupunkien väliseen ja kaupunkien sisäiseen raideliikenteeseen. Pääkaupunkiseudulla erityisen tärkeää on kehittää poikittaista kampuksia yhdistävä pikaraitioliikennettä. Julkisen liikenteen tulee olla saavutettavaa niin fyysisesti kuin taloudellisesti, jotta se toimii vetovoimaisena vaihtoehtona yksityisautoilulle.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a. Miten uudistaisitte perhevapaita?
b. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

HYY vaatii, että perhevapaat uudistetaan niin kutsutun 6+6+6 -mallin mukaisesti niin, että vapaat jakautuvat tasaisemmin kummankin vanhemman kesken.

Osaamisen eriytyminen sukupuolen mukaan jo koulutustaustasta lähtien on Suomessa Euroopan vertailussa kärkiluokkaa. HYY yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa vaatii, että valtio luo korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi oman koulutuksellisen tasa-arvon ohjelman, jossa myös sukupuolinäkökulma huomioidaan.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

HYYn vastaukset toimeentulon kehittämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tulevat ilmi muiden kysymyksien vastauksista.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

HYYn mielestä koulutukseen ja tutkimukseen investoiminen on avain paitsi Suomen taloudelliseen menestykseen, myös maailman pelastamiseen. Korkeakouluissa tehdään arvokasta työtä, jolla löydetään ratkaisut esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisiin, koko ihmiskuntaa koskeviin haasteisiin.

Tulevan hallituksen on toimillaan turvattava korkeakoulujen mahdollisuudet tehdä tutkimus- ja koulutustyötä laadukkaasti. Tähän korkeakoulut tarvitsevat resursseja. HYY vaatii, että yliopistoindeksi on voimassa koko hallituskauden. Yliopistoindeksin käyttöönoton lisäksi korkeakouluja on resursoitava nostamalla niiden julkista perusrahoitusta. 

Taloudellisten panostusten lisäksi on kiinnitettävä huomiota tapaan, jolla korkeakouluille resursseja jaetaan. Rahoitusjärjestelmää on vietävä suuntaan, joka takaa korkeakouluyhteisöille työrauhaa. Tulosohjauksen kansainvälisesti vertaillen suurta roolia tulee pienentää, ja tutkijoiden voitava keskittyä tutkimustyöhön rahoitushakemusten tekemisen sijaan. On muistettava, että tutkimus- ja koulutustyö ovat pitkäjänteistä toimintaa, joista ei ole pikavoittoja saatavilla. 

HYY katsoo, että hallituksen on paitsi tehtävä tarvittavat taloudelliset panostukset korkeakouluihin, myös edistettävä koulutuksen saavutettavuutta. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma.

Parhaiten saavutettavuutta edistää maksuton koulutus. HYY vaatii, että tutkintoon johtava korkeakoulutus säilytetään maksuttomana ja EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut poistetaan. Maksuton koulutus on myös toimivin ratkaisu siihen, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Toisen asteen opintojen maksuttomuus takaa myös sen, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. 

Saavutettavuus on tärkeä näkökulma myös elinikäiseen oppimiseen. Uuden oppimisen ja osaamisen kehittämisen on oltava mahdollista aivan kaikille. Siksi taloudellista vastuuta jatkuvasta oppimisesta ei saa kaataa yksilön harteille. Korkeakoulujen riittävät resurssit mahdollistavat sen, että ne voivat tarjota avoimen yliopiston kaltaista, saavutettavaa koulutusta mahdollisimman monelle. 

Opiskelijaliikkeellä on omaleimainen asema suomalaisessa kulttuurissa. HYY arvostaa niin opiskelija- kuin muutakin kulttuuria. Valtion on pidettävä huolta, että erilaiset kulttuurin muodot, kuten taidemuseot, musiikkitapahtumat ja teatteri ovat saavutettavia myös taloudellisesti opiskelijoille. Nuoriso on tunnustettava niin kulttuurin kuluttajina kuin tuottajina. 

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa laajasti, jotta se vastaa yhteiskunnan muuttuneeseen toimintaympäristöön. HYY katsoo, että paras tapa uudistaa sosiaaliturvaa on jokaiselle suomalaisen sosiaaliturvan piirissä olevalle täysi-ikäiselle kuukausittain maksettava, vastikkeeton perustulo. Perustulon perusosan on taattava riittävä perusturva, jonka lisäksi voidaan myöntää tarveharkintaista tukea.

Jokaisella, varsinkin nuorilla, tulee olla mahdollisuus yrittää, joskus epäonnistua, kokeilla ja etsiä omaa urapolkuaan. Perustulo tuo varmuutta, joka mahdollistaa opiskelun, yrittäjyyden, itsensä työllistämisen sekä lyhyiden ja satunnaisten töiden vastaanottamisen. Epäonnistumisista tai vastoinkäymisistä ei tule rangaista, vaan tarjota tukea.

Lainsäädäntövaiheessa on tehtävä laaja-alainen sukupolvivaikutusten arviointi. Nuorten asemaa ja toimijuutta yhteiskunnassa tulee vahvistaa ja eriarvoistumiskehitys on katkaistava.

Vuosina 2017-2018 toteutettua perustulokokeilua tulee jatkaa ja se tulee laajentaa koskemaan suurempaa joukkoa, esimerkiksi opiskelijoita. Toteutuneen kokeilun alustavista tuloksista tiedämme jo, että perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi ja heillä oli enemmän luottamusta. Perustulo ei passivoinut ihmisiä, eikä vähentänyt halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin. Nämä tulokset ovat rohkaisevia ja antavat aihetta kokeilun jatkamiselle.

Pitkällä tähtäimellä koko Suomen tulee siirtyä perustuloon, mutta välittöminä toimina opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi opintorahaa tulee korottaa 100 eurolla kuukaudessa. Yleisestä asumistuesta tulee tehdä henkilökohtainen niin, etteivät puolison tulot vaikuta tuen määrään.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

HYY on kokonaisuutena tyytyväinen siihen, että uusi laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta lopetti epävarmuuden YTHS:n tulevaisuudesta ja tervehtii ilolla opiskelijaliikkeen pitkäaikaisen tavoitteen, yhdenvertaisen terveydenhuollon, toteutumista. Nyt, kun rakenteet ovat selvillä, on aika kehittää sisältöjä. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut vaativat parannuksia ja psykoterapian rooli YTHS:n palveluvalikossa selkiyttämistä. 

Sote-uudistuksessa YTHS:n palvelut ja kunnan tai maakunnan järjestämät sosiaalityön- ja terveyspalvelut on sovitettava yhteen. Näin kukaan opiskelija ei jää väliinputoajaksi siitä syystä, että opiskeluterveydenhuolto ei tarjoa sosiaalipalveluita. Lisäksi myös opiskelijoille on taattava riittävän kattavat palvelut YTHS:n kuulumattomilla aloilla, erityisesti gynekologeihin ja ihotautilääkäreihin on panostettava niiden poistuessa YTHS:n palveluvalikoimasta. Terveyspoliittisesti HYY kantaa erityisesti huolta opiskelijoiden mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluiden resursoinnista.

Lisätietoa:
Anna Lemström
anna.lemstrom@hyy.fi

1. Eurovaalit ovat maailman toisiksi suurimmat vaalit - äänioikeutettuja on jopa 400 miljoonaa!1
2. Äänestysprosentti on perinteisesti ollut Suomessa alhainen (39% viime eurovaaleissa2) -yksittäisellä äänellä on siis enemmän merkitystä!
3. Europarlamentin päätökset vaikuttavat suoraan sinunkin arkeesi.3
4. Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa. Eletään siis jännittäviä aikoja myös kotimaamme kannalta!
5. Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja Europarlamentin päätöksillä voi olla enemmän vaikutusta kuin kansallisen tason päätöksillä.4

+ Miksi et äänestäisi? Eurovaaleissa äänestäminen on mahdollisuus harjoittaa demokratiaa ja vaikuttaa päätöksentekoon kansainvälisellä tasolla. Lisäksi se on aivan yhtä helppoa kuin muissakin vaaleissa!

Eurovaalien ennakkoäänestys on käynnissä 15.-21.5. välisen ajan. Löydät Helsingin ennakkoäänestyspisteet täältä. Voit mennä niistä mihin tahansa antamaan äänesi. Mukaasi tarviset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen!

1https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

2https://yle.fi/uutiset/3-10771352

3https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

4https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

Kohta äänestetään taas! Tällä kertaa katseet käännetään Eurooppaan. Ketkä tulevat edustamaan meitä Europarlamentissa seuraavan viiden vuoden ajan?
 
Eurovaalien äänestysprosentti ei ole perinteisesti mairitellut. Tänä keväänä riskinä on myös vaaliähky: kuukausien eduskuntavaalipöhinän jälkeen energia ei välttämättä enää riitä eurovaaleihin. Lisäksi niin puolueet kuin mediakin ovat keskittäneet voimavaransa pääosin eduskuntavaaleihin. Kuitenkin myös EU-tasolla tapahtuu tänä vuonna paljon. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa ja uuden europarlamentin valinnan ansiosta keskusteluun on mahdollista nostaa tärkeitä aiheita, kuten koulutus ja tieteen asema.

Opiskelijaliike[1] ajaa eurovaaleissa koulutuksen saavutettavuutta. Meidän mielestämme koulutuksen on oltava saavutettavaa kaikille sosioekonomiseen taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Opiskeluun, työntekoon ja matkailuun liittyvää liikkuvuutta tulee EU:n sisällä helpottaa. EU:n on turvattava kansalaisyhteiskunta, jossa myös nuorilla ja aliedustetuilla ryhmillä on aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliselta tasolta unionin tasolle. Edustuksellinen demokratia on nostettava vahvemmin esiin EU:n poliittisessa toiminnassa. Europarlamentti on unionin ainoa suorilla vaaleilla valittava toimielin - sen valtaa EU:n päätöksenteossa tulee lisätä.
 
Eurovaalien olisi syytä kiinnostaa meitä kaikkia - päätetäänhän EU-tasolla paljon Suomeakin koskevia asioita. Viime eurovaaleissa suomalaisnuorten äänestysprosentti oli kuitenkin vaivaiset kymmenen: 90 % 18-24 –vuotiasta ei äänestänyt europarlamenttiin edes Aku Ankkaa. [2] Sen sijaan Ruotsissa 66 % nuorista kävi antamassa äänensä vuoden 2014 vaaleissa[3]. Miksi me suomalaiset nuoret emme sitten äänestä?
 
Kyse ei ole siitä, ettemmekö kokisi EU:ta omaksemme. Päinvastoin: Eurooppanuorten selvityksen[4] mukaan suomalaisista nuorista 81 % pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret identifioituvat eurooppalaisiksi, eikä se ole ihme. Sukupolvemme on kasvanut alati kansainvälistyvämpään maailmaan, jossa internetin kehityksen vaikutuksesta maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä.
 
Äänestääkseen nuoret tarvitsevat kuitenkin tietoa. Europarlamentista olisi syytä uutisoida enemmän, tasaisemmin ja myös positiiviset asiat huomioiden. Tällä hetkellä parlamentin toimintaa koskeva uutisointi keskittyy usein vain negatiivisiin asioihin - eli EU:n asettamiin kieltoihin. Uutisoinnin tulisi olla myös reaktiivisempaa ja ajankohtaisempaa - tiedon välittäminen käytännössä jo päätetyistä asioista ei riitä.

Myös eurovaaleista ja vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa olisi syytä kirjoittaa enemmän. Jos nuoret kokevat äänensä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa olemattomiksi, ei ole ihme, ettei heitä ei näy uurnilla. Julkisessa keskustelussa olisi tuotava esille myös se, mitä tarjottavaa EU:lla on nuorille. Tietävätkö nuoret millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi Erasmus-ohjelma tarjoaa?
 
Haastankin teidät kirjoittamaan ja puhumaan EU:sta ja eurovaaleista. Nostakaa keskusteluun se, mitä EU tarjoaa, miten EU:n päätökset näkyvät Suomessa ja miten suomalainen nuori voi vaikuttaa. Pidetään huoli siitä, että nuoret tietävät, että äänestämisellä on näissäkin vaaleissa väliä!

Linda-Liisa Kelokari
HYYn hallituksen jäsen

________________________________________
[1] https://syl.fi/wp-content/uploads/2018/11/SYL_eurovaalitavoitteet_2019_v...
[2] https://yle.fi/uutiset/3-10197507
[3] https://yle.fi/uutiset/3-10197507
[4] http://eurooppanuoret.fi/2018/03/eurooppanuoret-selvitti-suomalaiset-nuo...