Virheviesti

Notice: Only variables should be passed by reference funktiossa hyy_utils_i18n_translate_path() (rivi 213 tiedostossa /biz/1/hyy/git/drupal/modules/hyy_utils/hyy_utils.module).×

Blogi

“Et löydä tanssilattialle ikinä
jos ei jalkapohjasi ole niin herkät
että osaat kulkea eteenpäin katsomatta
käärmeen ohi eikä se pelästy
vuorimännyn juurien ohi eivätkä ne vahingoitu”
 
- Pentti Saarikoski

Elämme aikaa, jolloin nuoret kokevat ilmastoahdistusta, aiheellista pelkoa maapallon puolesta. Politiikassa on puhuttu paljon valtiontaloudesta ja kasvavasta velasta. Kuitenkin liian pitkään on sivuutettu se todellinen velka, joka jää nuorten sukupolvien maksettavaksi. Ilmastonmuutos on lakaistu maton alle, ilmastonmuutos on ollut “se, joka jääköön nimeämättä” viitaten suosittuun nuorten fantasiakirjasarjaan.

Nuoret eivät nuku ihmiskunnan suurimman ongelman ohi. Maailmanlaajuisesti on järjestetty ilmastolakkoja, marsseja - muutos halutaan nyt. Myös Suomessa järjestetään valtakunnallinen opiskelijoiden Ilmastolakko 5.4. sekä Ilmastomarssi 6.4., joihin osallistuvilla opiskelijoilla on valtava mahdollisuus vaikuttaa. Vaikuttamisen puroista kasvaa jokia, mutta me tarvitsemme valtameren. Tarvitsemme rohkeaa ja radikaalia politiikkaa.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat päässeet jossain määrin konsensukseen ilmastopolitiikan merkittävyydestä. Harmi vain, että tavoitteet eivät ole olleet millään tasolla riittäviä. Viimeisimmän hallituskauden aikana ajettiin muun muassa lisäyksiä hakkuisiin, jotka toteutuessaan vähentäisivät tuntuvasti hiilinieluja. Suomen täytyy olla hiilineutraali jo 2030 mennessä, ja tämä vaatii hakkuiden vähentämisen lisäksi myös merkittäviä muutoksia energian tuottamiseen sekä yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmiin. Tietoisuutta teeman tärkeydestä täytyy lisätä sisällyttämällä ympäristökasvatusta eri koulutusasteilla opetussuunnitelmiin.

Vaikuttava ilmastopolitiikka ei saa jäädä Suomen rajojen sisäpuolelle. Suomen täytyy tehdä tulevalla Euroopan Unionin puheenjohtajuuskautena kaikkensa, ettei ilmasto lämpene 1,5 astetta enempää. Ilmastonmuutoksen voittaminen vaatii koko Euroopan nousemista yhteiseen rintamaan.

Tällä hetkellä katsomme sinisilmäisinä alas jyrkänteeltä. On aika tehdä päätöksiä, joita on aiemmin väistelty ja pakoiltu. Jos emme toimi nyt olemme jo luovuttaneet. Myös tulevaisuuden sukupolvilla on oikeus päästä tanssilattialle, vuorimännyn juuria vahingoittamatta.


Tämän takia vaadimme!

- Suomi hiilineutraaliksi 2030 mennessä.
- Yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmiä on pikaisesti muutettava ympäristö suojelevaksi.
- Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa Euroopan unionissa.
- Ilmasto- ja ympäristökasvatuksen vakiinnuttaminen osaksi opetussuunnitelmia kaikilla koulutusasteilla.

Aleksi Rytkönen
Kirjoittaja on HYYn hallituksen ympäristövastaava

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 14.4. HYYllä on vaaleihin kaksi korkeakoulupoliittista kärkeä: yliopistojen resurssit on turvattava kasvattamalla niiden julkista perusrahoitusta, ja korkeakoulutuksen on oltava maksutonta aivan kaikille.

Korkeakoulutuksen maksuttomuuden puolesta toimiminen on opiskelijaliikkeen ikuisuustaistelu. Valitettavasti vuodesta 2017 lähtien korkeakoulutus on ollut maksullista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kaikissa Suomen korkeakouluissa. Uudistus on ollut epäonnistunut niin korkeakoulujen kuin opiskelijoiden näkökulmasta. Lukuvuosimaksuista ei ole kertynyt korkeakouluille juurikaan tuottoja, kustannuksia kylläkin.*

Monille EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukuvuosimaksut ovat luoneet merkittävän haasteen Suomessa opiskelulle.** Ei ihme - harvalla Suomessakaan syntyneellä osaavalla ja lahjakkaalla ihmisellä on vuosittain takataskussaan ylimääräistä 15000 euroa lukuvuosimaksua varten. Ilmeisesti maksuja kaikille opiskelijoille ehdottanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja toisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta ehdottanut Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi eivät tätä ymmärrä. Tutkimusten mukaan jo pieni lukuvuosimaksu vähentää vähävaraisten hakeutumista korkeakoulutukseen. Maksuton koulutus onkin paras tae koulutuksen saavutettavuudelle. HYY vaatii, että korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana ja EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut poistettava.

Koulutuksen saavutettavuuden edistämisen lisäksi ylioppilaskunta kehottaa tulevaa hallitusta ottamaan yliopistoindeksin pysyvästi käyttöön ja tekemään tasokorotuksen yliopistojen julkiseen perusrahoitukseen. Tämä on tärkeää, koska me opiskelijat emme ole irrallaan muusta yliopistoyhteisöstä. Hyvinvointimme ja opintojemme sujuvuus on pitkälti riippuvainen siitä, miten yliopisto pärjää kokonaisuudessaan. Monet opiskelijoiden arjen haasteista - esimerkiksi ruuhkautuneet opiskelijapalvelut - johtuvat siitä, ettei yliopistoilla yksinkertaisesti ole tarpeeksi resursseja toimintansa pyörittämiseen. Nyt on aika muuttaa kurssia ja äänestää eduskuntaan päättäjiä, jotka ovat valmiita panostamaan korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Niiden merkitys hyvinvoinnillemme ja maapallon tulevaisuudelle on yksinkertaisesti korvaamaton.

HYY on mukana #siksitiede -kampanjassa. Se on Helsingin yliopiston aloittama, koko suomalaisen yliopistokentän eduskuntavaalikampanja tutkimukseen ja koulutukseen satsaamisen puolesta. #siksitiede -kampanjaan voi tutustua täältä. Kampanjan puitteissa kannattaa lähteä mukaan vaikuttamaan yliopistoystävällisemmän Suomen puolesta. Hyviä tapoja vaikuttaa on listattu Flammaan. Valkkaa omasi ja muista äänestää. Tehdään muutos yhdessä!

Tämän takia vaadimme!

-Yliopistojen julkista perusrahoitusta on nostettava.

- Yliopistoindeksi on otettava käyttöön pysyvästi.

- Tutkintoon johtava koulutus on oltava maksutonta - aivan kaikille.

- Korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma.

Paula Karhunen
Kirjoittaja on HYYn hallituksen kolmesta koulutuspoliittisesta vastaavasta.

*Avasimme EU - ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen ongelmallisuutta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa tammikuussa.

** Keräsimme syksyllä 2018 kansainvälisten opiskelijoiden ajatuksia lukuvuosimaksuista ja opiskelusta Suomessa. Ne voi lukea täältä.




Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa ylioppilaskunnan hallituslaiset avaavat ajatuksiaan HYYn kolmesta eduskuntavaalien vaikuttamiskärjestä.

Oikeutettua köyhyyttä?

Heikko tulotaso on kyllä opintojen aikana ihan ymmärrettävää. Kyllähän se sitten myöhemmin korvataan, kun korkeakoulutettu takoo miljoonia tilillensä. Sitä paitsi, nuorten pitää oppia aikuisiksi kovaan kylmään maailmaan.

On surullisen yleinen näkemys, että köyhyys korkeakouluopintojen aikana on oikeutettua. Tätä ajatusketjua viedään kuitenkin harvemmin loppuun asti. Tulevaisuuden miljoonat eivät paljoa lohduta, kun opiskelija jättää tarvitsemansa lääkkeet ostamatta tyhjän kukkaron vuoksi. Kun laskut siirtyvät perintään, on puhe ”sijoituksesta omaan tulevaisuuteen” oikeastaan silkkaa kettuilua. Suomalaisten elintaso ja asumisen laatu ovat yleisesti ottaen nousseet viime vuosikymmeninä, mutta opiskelijat ovat jääneet junasta laiturille. Opiskelijat ovat olleet tämän vuosikymmenen talouspolitiikan suurimpia häviäjiä. Samalla tämän päivän kolmikymppiset tulevat ansaitsemaan edeltäviä sukupolvia vähemmän, eikä korkeakoulutus enää takaa vakituista työpaikkaa.

Opiskelijat ovat   ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa tähden. Käytännössä opiskelija ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, perustuslain takaamaan viimesijaiseen turvaan, ilman, että on ensin nostanut täydet opintolainat. Kyllä – jos opiskelija päättääkin ostaa ne tarvitsemansa lääkkeet, hän saattaa hyvinkin ostaa ne velkarahalla. Opiskelijat velkaantuvat nykypäivänä ennätystahtia ja yhä useampaa odottaa valmistumisen jälkeen 30 000 euron lasku.

On kestämätöntä kuvitella, että opiskeluaika on oikeutus köyhyydessä kärsimiselle. On tutkimuksin todistettu, että taloudellinen ahdinko vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. 70 % opiskelijoistamme kertoo vaikutuksista myös opintojen etenemiseen: työnteko, jota suurin osa tekee vain turvatakseen perustoimeentulonsa, hidastaa opintoja. Korkeakouluissamme opiskelee nuori sukupolvi, joka valmistuu työelämään uupuneena, maansa myyneenä ja velkaantuneena. Näilläkö aineksilla rakennetaan Suomesta globaali edelläkävijä?

Yhdessä vaatimassa parempaa

Opiskelupiireissä toistuu usein jaettu ärtymys Kelaa kohtaan. Yrittäessä laskea Kelan laskurien avulla sallittua määrää ansiotuloa, lähettäessä selvityksiä opintojen edistymisestä ja pähkäillessä onko nyt oikeutettu toimeentulotukeen, jopa byrokratiaviidakon eräselviytyjä tuskastuu. Vaikka myös Kelalla olisi petrattavaa (lue esimerkiksi täältä, miten mielivaltaista Kelan avoliiton tulkinta puutteellisen ohjeistuksen vuoksi on), olisi suurin osa valituksista syytä kuitenkin kohdentaa Arkadianmäelle. Suuret linjat siitä, millainen opiskelijan toimeentulon pohja todella on, päätetään eduskunnassa - ei Kelassa. Ja nämä linjat eivät ole lähiaikoina olleet opiskelijoille kaunista katseltavaa – niiden seurauksena noin puolet Helsingin yliopiston opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella.

Vaalikeväänä 2019 HYY on yhdessä koko opiskelijaliikkeen kanssa vaatimassa parempaa.

Kun sosiaaliturvauudistus on lähes jokaisen puolueen kärkitavoitteissa, on aika keskustelulle opiskelijoiden toimeentulon tilasta otollinen. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on luotu hyvin erilaisena aikana. Tarve kokonaisvaltaiselle uudistukselle on huutava ja opiskelijat ovat tämän joukon äänekkäässä eturivissä. Me tarvitsemme sosiaaliturvan uudistuksen ja me tarvitsemme opiskelijat osaksi sitä. Pitkällä tähtäimellä vain vastikkeeton perustulo voi aidosti vastata nykymaailman kansalaisen tarpeisiin, joissa opiskelu, työelämä, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys, vanhempainvapaat, sairaslomat ja lukemattomat muut elämäntilanteet sekoittuvat ja tarve vakaalle, turvalliselle toimeentulopohjalle kasvaa.

Mutta kuten viimeisin sotesoppa on osoittanut, suuret muutokset eivät synny nopeasti. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole varaa odottaa. Jokainen odotettu päivä on euroja pois opiskelijan lompakosta. Tämän vuoksi lyhyemmän aikavälin, oikeastaan aivan juuri nyt heti –aikavälin, tavoitteemme on nostaa opintorahaa sadalla eurolla kuukaudessa. Tämä tekisi opintorahaan lopulta vain maltillisen noston verrattuna siihen, mitä se ennen 2017 leikkauksia oli. Yleinen hintataso kasvaa, vuokratasosta puhumattakaan. Eikö olisi kohtuullista ottaa opintoraha tähän trendiin mukaan?

Samalla tahdomme muistuttaa siitä, että yleinen asumistuki, jonka piiriin opiskelijat siirtyivät, on kaiken oikeustajun vastaisesti ruokakuntakohtainen etuus. Asumistuki on tuotava 2000-luvulle ja tunnustaa se tosiasia,etteivät kämppiksen tulot kerry yhteiseen kolikkopossuun. Uuden eduskunnan tulee saattaa maaliin yleisen asumistuen henkilökohtaisuus.

Vakaa ja riittävä toimeentulo antaa opiskelijalle pohjan, jonka päälle elämänsä rakentaa. Se on tärkeintä, mitä yhteiskunta voi Suomen tulevaisuuden osaajille tarjota.

Tämän takia vaadimme!

→ Yleinen asumistuki on muutettava henkilökohtaiseksi, jotta asuinkumppanin tulot eivät vaikuta tuen määrään
→ Opintorahaa on korotettava 100 eurolla kuukaudessa
→ Opiskelijoiden on oltava mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
→ Paras tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä on vastikkeeton perustulo.

Anna Lemström
Hallituksen toimeentulokysymyksistä vastaava jäsen

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden toimeentulotilanteesta.

Olipa kerran joukko innostuneita, mutta vähän epävarmoja opiskelijoita. Heidän tehtävänään oli yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa edistää kanssaopiskelijoiden terveyttä. Kuitenkaan heillä ei ollut juuri omaa kokemuspohjaa enempää tietoa siitä, miten kanssaopiskelijat voivat ja mitkä heidän terveydelliset haasteensa olivat. Siksi tehtävästä oli vaikeaa saada otetta, mikä turhautti.

Turhautumisesta kasvoi halu selvittää, mitä kanssaopiskelijoille todellisuudessa kuuluu. Syksyllä 2018 HYY, joka rekrytoi ja tukee YTHS:n terveystyöryhmien opiskelijaedustajia tehtävissään, järjesti heille työpajan, jossa yhdessä kehittäen syntyi hyvinvointikysely. Kyselyn tehtävänä on vastata kysymykseen: miten Helsingin yliopiston opiskelijat voivat?

Kansallisesta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta tiedämme, että korkeakouluopiskelijoista jopa 30 prosenttia raportoi kärsivänsä psyykkisistä vaikeuksista. Tutkijoiden Juhani Saaren ja Tiia Villan mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmien kroonistuminen sekä yksinäisyys ja läheisten keskustelutuen puute selittävät psyykkisen oireilun kasvua 2000-luvun alkuun verrattuna. Toimeentulo-ongelmien edessä yliopisto on voimattomampi kuin kamppailussa yksinäisyyttä vastaan. Kokevatko Helsingin yliopiston opiskelijat kuuluvansa ryhmään?

Yliopiston tasolla hyvinvointikyselyn tuloksia voidaan hyödyntää koko yliopistoa koskevien päätösten valmistelussa. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun vuonna 2021 käyttöön otettava yliopistojen uusi rahoitusmalli ohjaa niitä saamaan mahdollisimman suuren osan opiskelijoista valmistumaan tavoiteajassa. Hyvinvoiva opiskelija pystyy opiskelemaan sujuvasti.

Tiedekuntatasolla tuloksia voidaan tarkastella itsenäisesti ja suhteessa muiden tiedekuntien keskiarvoihin. Missä asiassa omalla tiedekunnalla on parannettavaa ja missä on varaa jakaa tietämystä muille? Tarttumalla löydettyihin heikkouksiin ja päättämällä, miten tilanne saadaan parannettua sekä panostamalla suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti valittuihin keinoihin, opiskelijoiden hyvinvointia voidaan parantaa ja samalla yliopiston päämääriä edistää.

Jotta kaikki tämä olisi mahdollista, HYYn hyvinvointikysely tarvitsee vakuuttavan määrän vastaajia. Suurkiitos sinulle, joka olet jo vastannut kyselyyn! Jos et ole vielä vastannut, teethän sen viipymättä. Sen lisäksi, että autat HYYtä ja terveystyöryhmien opiskelijaedustajia tekemään vaikuttavampaa edunvalvontaa sinun ja kanssaopiskelijoiden puolesta, voit vastattuasi kyselyyn osallistua hyvinvointiaiheisten tuotepalkintojen arvontaan!

Nyt maaliskuussa HYY etsii jälleen uusia opiskelijaedustajia terveystyöryhmiin. Tällä kertaa he eivät jää omien ja lähipiirinsä käsitysten varaan, vaan he saavat käyttöönsä HYYn hyvinvointikyselyn datan oman tiedekuntansa opiskelijoista. He ovat toivottavasti yhtä innokkaita kuin edeltäjänsä, mutta tiedon turvin entistäkin varmempia.

Vastaa HYYn hyvinvointikyselyyn täällä (kysely sulkeutuu 31.3.):
http://bit.ly/hvkysely

Hae terveystyöryhmän opiskelijaedustajaksi (haku päättyy 24.3.):
https://hyy.helsinki.fi/fi/terveystyoryhmahaku

Sofia Lindqvist
HYYn asiantuntija (asuminen, terveys, kaupunki)