Blogi

Neuvottelut Säätytalolla venyvät yliajalle. Mutta ei hätää! Me autamme!

Lue HYYn vastaukset hallitustunnustelija Rinteen esittämiin kysymyksiin.

Olemme mukana opiskelijaliikkeen perinteisessä hallisohjelmaneuvotteluiden päivystyksessä: bit.ly/päivystys

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin ongelma. On myös syytä muistaa, että se on ennen kaikkea sukupolvikysymys ja tätä myötä yksi HYYn kolmesta eduskuntavaalikärjestä. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada pysäytettyä ajoissa, ei opiskelijoilla ole tulevaisuuden maailmaa, jota varten kaikki muut poliittiset päätökset tehdään. 

HYY on sitoutunut pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. HYY haluaa kunnianhimoisesti Suomen hiilineutraaliksi jo vuoteen 2030 mennessä ja tämän jälkeen hiilinegatiiviseksi. HYY muistuttaa, että nämä tavoitteet vaativat rakenteellisia poliittisia päätöksiä: yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmää on pikaisesti muutettava ympäristöä suojelevaksi, Suomen on ajettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa Euroopan unionissa ja ilmasto- ja ympäristökasvatus on vakiinnutettava osaksi opetussuunnitelmia kaikilla koulutusasteilla. HYY on sitoutunut YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa myös ilmasto- ja luonnon monimuotoisuus -teemat ovat esillä.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

HYY yhdessä SYL:n kanssa haluaa varmistaa, että opiskelijoiden ja nuorten ääni on kuultavissa Euroopan päätöksissä. Esimerkiksi opiskelijoiden läsnäolo päätöksentekoprosessissa on varmistettava Euroopan koulutusaluetta (EEA) suunniteltaessa. Samoin nykyiset nuorten kuulemismenetelmät (kuten EU Youth Dialogue) on sidottava osaksi poliittisia prosesseja.

Nuorten osallisuuden ohella yksi tärkeimmistä EU:n kehityskohteista on koulutuksen arvostus Euroopassa. Opiskelijaliike vaatiikin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokommissaarin salkun perustamista. Kansainvälisyyden ja liikkuvuuden tulee olla aidosti saavutettava osa koulutuspolkua ympäri Eurooppaa. Tämän varmistamiseksi Euroopan koulutusohjelma Erasmuksen rahoitus on kolminkertaistettava ja jokaisen EU-maan tulisi sitoutua sijoittamaan vähintään 2 prosenttia BKT:staan korkeakoulutukseen. EU:n tulee tulevissa monivuotisissa rahoituskehyksissään panostaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 

HYY vaatii, että Suomi käyttää YK:n suositusten mukaisesti vähintään 0,7 % BKT:staan kehitysyhteistyöhön. HYY suunnannäyttäjänä käyttää jo nyt itse vastaavan osuuden vuosittaisesta budjetistaan samaiseen tarkoitukseen.

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Suomen akuutein ihmisoikeusongelma on ihmisarvoa loukkaava translaki. HYY vaatii, että translain kokonaisvaltainen uudistus on toteutettava heti ja uuden translain on oltava Trasekin suositusten mukainen. Lisäksi Suomen tulee tunnustaa kolmas juridinen sukupuoli ja henkilötunnukset tulee muuttaa sukupuolineutraaleiksi. 

Translain lisäksi HYY ajaa sterilisaation ikärajan laskemista ja vapaasti saatavuutta yli 25-vuotiaille, asevelvollisuuden säätämistä sukupuolineutraaliksi, totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista luopumista, siviilipalveluksen säätämistä yhtä pitkäksi asepalveluksen kanssa, maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille ja raskaudenkeskeytyksen perusteeksi oman valinnan riittämistä.

Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta on luovuttava, sillä asuinkumppaneilla ei ilman avioliittoa ole mitään juridista velvollisuutta toistensa elättämiseen. Lisäksi Kelan saamien puutteellisten ohjeistuksien vuoksi tuen hakijat ovat eriarvoisessa asemassa saamiensa päätösten suhteen.

Linjaus siitä, että opiskelijat eivät ole oikeutettuja kesäajan toimeentulotukeen nostamatta opintolainaa on oikeustajun vastainen. Opiskelijat ovat Suomen ainoa ihmisryhmä, jonka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa vuoksi. Laina ei ole sosiaaliturvaa.

4. Elinvoimainen Suomi

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

HYY näkee, että sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että työllisyyden pitkäaikaiset ratkaisut syntyvät panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen. Ilmastonmuutoksen kohdalla on syytä kuitenkin muistaa, että nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitsemme myös nopeampia ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa jäädä taloudellisten intressien varjoon. 

Metropolialueiden merkitys, kasvu ja omalaatuiset tarpeet on tunnistettava ja tunnustettava. Erityisesti pääkaupunkiseudun asunto-ongelma vaikuttaa HYYn opiskelijoihin. HYY tekee aktiivista vaikuttamistyötä yhdessä World Student Capital - pääkaupunkiseudun opiskelijat ry:n kanssa pääkaupunkiseudun kaupunkien suuntaan asuntotuotannon lisäämiseksi. Valtion suuntaan HYY vaatii, että toimiin vuokra-asuntojen hintojen kohtuullistamiseksi valtakunnallisesti ryhdytään ennakkoluulottomasti. Asuntotuotannon lisäämistä on helpotettava konkreettisin päätöksin kuten luopumalla väestönsuojarakentamisnormista.

Suomen on sitouduttava julkisen liikenteen infrastruktuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. HYY toivoo erityisesti panostuksia ilmaston kannalta suotuisaan kaupunkien väliseen ja kaupunkien sisäiseen raideliikenteeseen. Pääkaupunkiseudulla erityisen tärkeää on kehittää poikittaista kampuksia yhdistävä pikaraitioliikennettä. Julkisen liikenteen tulee olla saavutettavaa niin fyysisesti kuin taloudellisesti, jotta se toimii vetovoimaisena vaihtoehtona yksityisautoilulle.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

a. Miten uudistaisitte perhevapaita?
b. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

HYY vaatii, että perhevapaat uudistetaan niin kutsutun 6+6+6 -mallin mukaisesti niin, että vapaat jakautuvat tasaisemmin kummankin vanhemman kesken.

Osaamisen eriytyminen sukupuolen mukaan jo koulutustaustasta lähtien on Suomessa Euroopan vertailussa kärkiluokkaa. HYY yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa vaatii, että valtio luo korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi oman koulutuksellisen tasa-arvon ohjelman, jossa myös sukupuolinäkökulma huomioidaan.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

HYYn vastaukset toimeentulon kehittämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tulevat ilmi muiden kysymyksien vastauksista.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

HYYn mielestä koulutukseen ja tutkimukseen investoiminen on avain paitsi Suomen taloudelliseen menestykseen, myös maailman pelastamiseen. Korkeakouluissa tehdään arvokasta työtä, jolla löydetään ratkaisut esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisiin, koko ihmiskuntaa koskeviin haasteisiin.

Tulevan hallituksen on toimillaan turvattava korkeakoulujen mahdollisuudet tehdä tutkimus- ja koulutustyötä laadukkaasti. Tähän korkeakoulut tarvitsevat resursseja. HYY vaatii, että yliopistoindeksi on voimassa koko hallituskauden. Yliopistoindeksin käyttöönoton lisäksi korkeakouluja on resursoitava nostamalla niiden julkista perusrahoitusta. 

Taloudellisten panostusten lisäksi on kiinnitettävä huomiota tapaan, jolla korkeakouluille resursseja jaetaan. Rahoitusjärjestelmää on vietävä suuntaan, joka takaa korkeakouluyhteisöille työrauhaa. Tulosohjauksen kansainvälisesti vertaillen suurta roolia tulee pienentää, ja tutkijoiden voitava keskittyä tutkimustyöhön rahoitushakemusten tekemisen sijaan. On muistettava, että tutkimus- ja koulutustyö ovat pitkäjänteistä toimintaa, joista ei ole pikavoittoja saatavilla. 

HYY katsoo, että hallituksen on paitsi tehtävä tarvittavat taloudelliset panostukset korkeakouluihin, myös edistettävä koulutuksen saavutettavuutta. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma.

Parhaiten saavutettavuutta edistää maksuton koulutus. HYY vaatii, että tutkintoon johtava korkeakoulutus säilytetään maksuttomana ja EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut poistetaan. Maksuton koulutus on myös toimivin ratkaisu siihen, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Toisen asteen opintojen maksuttomuus takaa myös sen, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. 

Saavutettavuus on tärkeä näkökulma myös elinikäiseen oppimiseen. Uuden oppimisen ja osaamisen kehittämisen on oltava mahdollista aivan kaikille. Siksi taloudellista vastuuta jatkuvasta oppimisesta ei saa kaataa yksilön harteille. Korkeakoulujen riittävät resurssit mahdollistavat sen, että ne voivat tarjota avoimen yliopiston kaltaista, saavutettavaa koulutusta mahdollisimman monelle. 

Opiskelijaliikkeellä on omaleimainen asema suomalaisessa kulttuurissa. HYY arvostaa niin opiskelija- kuin muutakin kulttuuria. Valtion on pidettävä huolta, että erilaiset kulttuurin muodot, kuten taidemuseot, musiikkitapahtumat ja teatteri ovat saavutettavia myös taloudellisesti opiskelijoille. Nuoriso on tunnustettava niin kulttuurin kuluttajina kuin tuottajina. 

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa laajasti, jotta se vastaa yhteiskunnan muuttuneeseen toimintaympäristöön. HYY katsoo, että paras tapa uudistaa sosiaaliturvaa on jokaiselle suomalaisen sosiaaliturvan piirissä olevalle täysi-ikäiselle kuukausittain maksettava, vastikkeeton perustulo. Perustulon perusosan on taattava riittävä perusturva, jonka lisäksi voidaan myöntää tarveharkintaista tukea.

Jokaisella, varsinkin nuorilla, tulee olla mahdollisuus yrittää, joskus epäonnistua, kokeilla ja etsiä omaa urapolkuaan. Perustulo tuo varmuutta, joka mahdollistaa opiskelun, yrittäjyyden, itsensä työllistämisen sekä lyhyiden ja satunnaisten töiden vastaanottamisen. Epäonnistumisista tai vastoinkäymisistä ei tule rangaista, vaan tarjota tukea.

Lainsäädäntövaiheessa on tehtävä laaja-alainen sukupolvivaikutusten arviointi. Nuorten asemaa ja toimijuutta yhteiskunnassa tulee vahvistaa ja eriarvoistumiskehitys on katkaistava.

Vuosina 2017-2018 toteutettua perustulokokeilua tulee jatkaa ja se tulee laajentaa koskemaan suurempaa joukkoa, esimerkiksi opiskelijoita. Toteutuneen kokeilun alustavista tuloksista tiedämme jo, että perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi ja heillä oli enemmän luottamusta. Perustulo ei passivoinut ihmisiä, eikä vähentänyt halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin. Nämä tulokset ovat rohkaisevia ja antavat aihetta kokeilun jatkamiselle.

Pitkällä tähtäimellä koko Suomen tulee siirtyä perustuloon, mutta välittöminä toimina opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi opintorahaa tulee korottaa 100 eurolla kuukaudessa. Yleisestä asumistuesta tulee tehdä henkilökohtainen niin, etteivät puolison tulot vaikuta tuen määrään.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

HYY on kokonaisuutena tyytyväinen siihen, että uusi laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta lopetti epävarmuuden YTHS:n tulevaisuudesta ja tervehtii ilolla opiskelijaliikkeen pitkäaikaisen tavoitteen, yhdenvertaisen terveydenhuollon, toteutumista. Nyt, kun rakenteet ovat selvillä, on aika kehittää sisältöjä. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut vaativat parannuksia ja psykoterapian rooli YTHS:n palveluvalikossa selkiyttämistä. 

Sote-uudistuksessa YTHS:n palvelut ja kunnan tai maakunnan järjestämät sosiaalityön- ja terveyspalvelut on sovitettava yhteen. Näin kukaan opiskelija ei jää väliinputoajaksi siitä syystä, että opiskeluterveydenhuolto ei tarjoa sosiaalipalveluita. Lisäksi myös opiskelijoille on taattava riittävän kattavat palvelut YTHS:n kuulumattomilla aloilla, erityisesti gynekologeihin ja ihotautilääkäreihin on panostettava niiden poistuessa YTHS:n palveluvalikoimasta. Terveyspoliittisesti HYY kantaa erityisesti huolta opiskelijoiden mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluiden resursoinnista.

Lisätietoa:
Anna Lemström
anna.lemstrom@hyy.fi

1. Eurovaalit ovat maailman toisiksi suurimmat vaalit - äänioikeutettuja on jopa 400 miljoonaa!1
2. Äänestysprosentti on perinteisesti ollut Suomessa alhainen (39% viime eurovaaleissa2) -yksittäisellä äänellä on siis enemmän merkitystä!
3. Europarlamentin päätökset vaikuttavat suoraan sinunkin arkeesi.3
4. Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa. Eletään siis jännittäviä aikoja myös kotimaamme kannalta!
5. Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja Europarlamentin päätöksillä voi olla enemmän vaikutusta kuin kansallisen tason päätöksillä.4

+ Miksi et äänestäisi? Eurovaaleissa äänestäminen on mahdollisuus harjoittaa demokratiaa ja vaikuttaa päätöksentekoon kansainvälisellä tasolla. Lisäksi se on aivan yhtä helppoa kuin muissakin vaaleissa!

Eurovaalien ennakkoäänestys on käynnissä 15.-21.5. välisen ajan. Löydät Helsingin ennakkoäänestyspisteet täältä. Voit mennä niistä mihin tahansa antamaan äänesi. Mukaasi tarviset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen!

1https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

2https://yle.fi/uutiset/3-10771352

3https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

4https://yle.fi/uutiset/3-10761267?fbclid=IwAR0Vr0EfaDum0VwtZRzrPunBSp5hb...

Kohta äänestetään taas! Tällä kertaa katseet käännetään Eurooppaan. Ketkä tulevat edustamaan meitä Europarlamentissa seuraavan viiden vuoden ajan?
 
Eurovaalien äänestysprosentti ei ole perinteisesti mairitellut. Tänä keväänä riskinä on myös vaaliähky: kuukausien eduskuntavaalipöhinän jälkeen energia ei välttämättä enää riitä eurovaaleihin. Lisäksi niin puolueet kuin mediakin ovat keskittäneet voimavaransa pääosin eduskuntavaaleihin. Kuitenkin myös EU-tasolla tapahtuu tänä vuonna paljon. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa ja uuden europarlamentin valinnan ansiosta keskusteluun on mahdollista nostaa tärkeitä aiheita, kuten koulutus ja tieteen asema.

Opiskelijaliike[1] ajaa eurovaaleissa koulutuksen saavutettavuutta. Meidän mielestämme koulutuksen on oltava saavutettavaa kaikille sosioekonomiseen taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Opiskeluun, työntekoon ja matkailuun liittyvää liikkuvuutta tulee EU:n sisällä helpottaa. EU:n on turvattava kansalaisyhteiskunta, jossa myös nuorilla ja aliedustetuilla ryhmillä on aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliselta tasolta unionin tasolle. Edustuksellinen demokratia on nostettava vahvemmin esiin EU:n poliittisessa toiminnassa. Europarlamentti on unionin ainoa suorilla vaaleilla valittava toimielin - sen valtaa EU:n päätöksenteossa tulee lisätä.
 
Eurovaalien olisi syytä kiinnostaa meitä kaikkia - päätetäänhän EU-tasolla paljon Suomeakin koskevia asioita. Viime eurovaaleissa suomalaisnuorten äänestysprosentti oli kuitenkin vaivaiset kymmenen: 90 % 18-24 –vuotiasta ei äänestänyt europarlamenttiin edes Aku Ankkaa. [2] Sen sijaan Ruotsissa 66 % nuorista kävi antamassa äänensä vuoden 2014 vaaleissa[3]. Miksi me suomalaiset nuoret emme sitten äänestä?
 
Kyse ei ole siitä, ettemmekö kokisi EU:ta omaksemme. Päinvastoin: Eurooppanuorten selvityksen[4] mukaan suomalaisista nuorista 81 % pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret identifioituvat eurooppalaisiksi, eikä se ole ihme. Sukupolvemme on kasvanut alati kansainvälistyvämpään maailmaan, jossa internetin kehityksen vaikutuksesta maantieteelliset etäisyydet ovat menettäneet merkityksensä.
 
Äänestääkseen nuoret tarvitsevat kuitenkin tietoa. Europarlamentista olisi syytä uutisoida enemmän, tasaisemmin ja myös positiiviset asiat huomioiden. Tällä hetkellä parlamentin toimintaa koskeva uutisointi keskittyy usein vain negatiivisiin asioihin - eli EU:n asettamiin kieltoihin. Uutisoinnin tulisi olla myös reaktiivisempaa ja ajankohtaisempaa - tiedon välittäminen käytännössä jo päätetyistä asioista ei riitä.

Myös eurovaaleista ja vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa olisi syytä kirjoittaa enemmän. Jos nuoret kokevat äänensä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa olemattomiksi, ei ole ihme, ettei heitä ei näy uurnilla. Julkisessa keskustelussa olisi tuotava esille myös se, mitä tarjottavaa EU:lla on nuorille. Tietävätkö nuoret millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi Erasmus-ohjelma tarjoaa?
 
Haastankin teidät kirjoittamaan ja puhumaan EU:sta ja eurovaaleista. Nostakaa keskusteluun se, mitä EU tarjoaa, miten EU:n päätökset näkyvät Suomessa ja miten suomalainen nuori voi vaikuttaa. Pidetään huoli siitä, että nuoret tietävät, että äänestämisellä on näissäkin vaaleissa väliä!

Linda-Liisa Kelokari
HYYn hallituksen jäsen

________________________________________
[1] https://syl.fi/wp-content/uploads/2018/11/SYL_eurovaalitavoitteet_2019_v...
[2] https://yle.fi/uutiset/3-10197507
[3] https://yle.fi/uutiset/3-10197507
[4] http://eurooppanuoret.fi/2018/03/eurooppanuoret-selvitti-suomalaiset-nuo...

“Et löydä tanssilattialle ikinä
jos ei jalkapohjasi ole niin herkät
että osaat kulkea eteenpäin katsomatta
käärmeen ohi eikä se pelästy
vuorimännyn juurien ohi eivätkä ne vahingoitu”
 
- Pentti Saarikoski

Elämme aikaa, jolloin nuoret kokevat ilmastoahdistusta, aiheellista pelkoa maapallon puolesta. Politiikassa on puhuttu paljon valtiontaloudesta ja kasvavasta velasta. Kuitenkin liian pitkään on sivuutettu se todellinen velka, joka jää nuorten sukupolvien maksettavaksi. Ilmastonmuutos on lakaistu maton alle, ilmastonmuutos on ollut “se, joka jääköön nimeämättä” viitaten suosittuun nuorten fantasiakirjasarjaan.

Nuoret eivät nuku ihmiskunnan suurimman ongelman ohi. Maailmanlaajuisesti on järjestetty ilmastolakkoja, marsseja - muutos halutaan nyt. Myös Suomessa järjestetään valtakunnallinen opiskelijoiden Ilmastolakko 5.4. sekä Ilmastomarssi 6.4., joihin osallistuvilla opiskelijoilla on valtava mahdollisuus vaikuttaa. Vaikuttamisen puroista kasvaa jokia, mutta me tarvitsemme valtameren. Tarvitsemme rohkeaa ja radikaalia politiikkaa.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat päässeet jossain määrin konsensukseen ilmastopolitiikan merkittävyydestä. Harmi vain, että tavoitteet eivät ole olleet millään tasolla riittäviä. Viimeisimmän hallituskauden aikana ajettiin muun muassa lisäyksiä hakkuisiin, jotka toteutuessaan vähentäisivät tuntuvasti hiilinieluja. Suomen täytyy olla hiilineutraali jo 2030 mennessä, ja tämä vaatii hakkuiden vähentämisen lisäksi myös merkittäviä muutoksia energian tuottamiseen sekä yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmiin. Tietoisuutta teeman tärkeydestä täytyy lisätä sisällyttämällä ympäristökasvatusta eri koulutusasteilla opetussuunnitelmiin.

Vaikuttava ilmastopolitiikka ei saa jäädä Suomen rajojen sisäpuolelle. Suomen täytyy tehdä tulevalla Euroopan Unionin puheenjohtajuuskautena kaikkensa, ettei ilmasto lämpene 1,5 astetta enempää. Ilmastonmuutoksen voittaminen vaatii koko Euroopan nousemista yhteiseen rintamaan.

Tällä hetkellä katsomme sinisilmäisinä alas jyrkänteeltä. On aika tehdä päätöksiä, joita on aiemmin väistelty ja pakoiltu. Jos emme toimi nyt olemme jo luovuttaneet. Myös tulevaisuuden sukupolvilla on oikeus päästä tanssilattialle, vuorimännyn juuria vahingoittamatta.


Tämän takia vaadimme!

- Suomi hiilineutraaliksi 2030 mennessä.
- Yhteiskunnan vero- ja tukijärjestelmiä on pikaisesti muutettava ympäristö suojelevaksi.
- Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa Euroopan unionissa.
- Ilmasto- ja ympäristökasvatuksen vakiinnuttaminen osaksi opetussuunnitelmia kaikilla koulutusasteilla.

Aleksi Rytkönen
Kirjoittaja on HYYn hallituksen ympäristövastaava

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 14.4. HYYllä on vaaleihin kaksi korkeakoulupoliittista kärkeä: yliopistojen resurssit on turvattava kasvattamalla niiden julkista perusrahoitusta, ja korkeakoulutuksen on oltava maksutonta aivan kaikille.

Korkeakoulutuksen maksuttomuuden puolesta toimiminen on opiskelijaliikkeen ikuisuustaistelu. Valitettavasti vuodesta 2017 lähtien korkeakoulutus on ollut maksullista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kaikissa Suomen korkeakouluissa. Uudistus on ollut epäonnistunut niin korkeakoulujen kuin opiskelijoiden näkökulmasta. Lukuvuosimaksuista ei ole kertynyt korkeakouluille juurikaan tuottoja, kustannuksia kylläkin.*

Monille EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukuvuosimaksut ovat luoneet merkittävän haasteen Suomessa opiskelulle.** Ei ihme - harvalla Suomessakaan syntyneellä osaavalla ja lahjakkaalla ihmisellä on vuosittain takataskussaan ylimääräistä 15000 euroa lukuvuosimaksua varten. Ilmeisesti maksuja kaikille opiskelijoille ehdottanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja toisen korkeakoulututkinnon maksullisuutta ehdottanut Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi eivät tätä ymmärrä. Tutkimusten mukaan jo pieni lukuvuosimaksu vähentää vähävaraisten hakeutumista korkeakoulutukseen. Maksuton koulutus onkin paras tae koulutuksen saavutettavuudelle. HYY vaatii, että korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana ja EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut poistettava.

Koulutuksen saavutettavuuden edistämisen lisäksi ylioppilaskunta kehottaa tulevaa hallitusta ottamaan yliopistoindeksin pysyvästi käyttöön ja tekemään tasokorotuksen yliopistojen julkiseen perusrahoitukseen. Tämä on tärkeää, koska me opiskelijat emme ole irrallaan muusta yliopistoyhteisöstä. Hyvinvointimme ja opintojemme sujuvuus on pitkälti riippuvainen siitä, miten yliopisto pärjää kokonaisuudessaan. Monet opiskelijoiden arjen haasteista - esimerkiksi ruuhkautuneet opiskelijapalvelut - johtuvat siitä, ettei yliopistoilla yksinkertaisesti ole tarpeeksi resursseja toimintansa pyörittämiseen. Nyt on aika muuttaa kurssia ja äänestää eduskuntaan päättäjiä, jotka ovat valmiita panostamaan korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Niiden merkitys hyvinvoinnillemme ja maapallon tulevaisuudelle on yksinkertaisesti korvaamaton.

HYY on mukana #siksitiede -kampanjassa. Se on Helsingin yliopiston aloittama, koko suomalaisen yliopistokentän eduskuntavaalikampanja tutkimukseen ja koulutukseen satsaamisen puolesta. #siksitiede -kampanjaan voi tutustua täältä. Kampanjan puitteissa kannattaa lähteä mukaan vaikuttamaan yliopistoystävällisemmän Suomen puolesta. Hyviä tapoja vaikuttaa on listattu Flammaan. Valkkaa omasi ja muista äänestää. Tehdään muutos yhdessä!

Tämän takia vaadimme!

-Yliopistojen julkista perusrahoitusta on nostettava.

- Yliopistoindeksi on otettava käyttöön pysyvästi.

- Tutkintoon johtava koulutus on oltava maksutonta - aivan kaikille.

- Korkeakoulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi on laadittava koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma.

Paula Karhunen
Kirjoittaja on HYYn hallituksen kolmesta koulutuspoliittisesta vastaavasta.

*Avasimme EU - ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen ongelmallisuutta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa tammikuussa.

** Keräsimme syksyllä 2018 kansainvälisten opiskelijoiden ajatuksia lukuvuosimaksuista ja opiskelusta Suomessa. Ne voi lukea täältä.




Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa ylioppilaskunnan hallituslaiset avaavat ajatuksiaan HYYn kolmesta eduskuntavaalien vaikuttamiskärjestä.

Oikeutettua köyhyyttä?

Heikko tulotaso on kyllä opintojen aikana ihan ymmärrettävää. Kyllähän se sitten myöhemmin korvataan, kun korkeakoulutettu takoo miljoonia tilillensä. Sitä paitsi, nuorten pitää oppia aikuisiksi kovaan kylmään maailmaan.

On surullisen yleinen näkemys, että köyhyys korkeakouluopintojen aikana on oikeutettua. Tätä ajatusketjua viedään kuitenkin harvemmin loppuun asti. Tulevaisuuden miljoonat eivät paljoa lohduta, kun opiskelija jättää tarvitsemansa lääkkeet ostamatta tyhjän kukkaron vuoksi. Kun laskut siirtyvät perintään, on puhe ”sijoituksesta omaan tulevaisuuteen” oikeastaan silkkaa kettuilua. Suomalaisten elintaso ja asumisen laatu ovat yleisesti ottaen nousseet viime vuosikymmeninä, mutta opiskelijat ovat jääneet junasta laiturille. Opiskelijat ovat olleet tämän vuosikymmenen talouspolitiikan suurimpia häviäjiä. Samalla tämän päivän kolmikymppiset tulevat ansaitsemaan edeltäviä sukupolvia vähemmän, eikä korkeakoulutus enää takaa vakituista työpaikkaa.

Opiskelijat ovat   ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa tähden. Käytännössä opiskelija ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, perustuslain takaamaan viimesijaiseen turvaan, ilman, että on ensin nostanut täydet opintolainat. Kyllä – jos opiskelija päättääkin ostaa ne tarvitsemansa lääkkeet, hän saattaa hyvinkin ostaa ne velkarahalla. Opiskelijat velkaantuvat nykypäivänä ennätystahtia ja yhä useampaa odottaa valmistumisen jälkeen 30 000 euron lasku.

On kestämätöntä kuvitella, että opiskeluaika on oikeutus köyhyydessä kärsimiselle. On tutkimuksin todistettu, että taloudellinen ahdinko vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. 70 % opiskelijoistamme kertoo vaikutuksista myös opintojen etenemiseen: työnteko, jota suurin osa tekee vain turvatakseen perustoimeentulonsa, hidastaa opintoja. Korkeakouluissamme opiskelee nuori sukupolvi, joka valmistuu työelämään uupuneena, maansa myyneenä ja velkaantuneena. Näilläkö aineksilla rakennetaan Suomesta globaali edelläkävijä?

Yhdessä vaatimassa parempaa

Opiskelupiireissä toistuu usein jaettu ärtymys Kelaa kohtaan. Yrittäessä laskea Kelan laskurien avulla sallittua määrää ansiotuloa, lähettäessä selvityksiä opintojen edistymisestä ja pähkäillessä onko nyt oikeutettu toimeentulotukeen, jopa byrokratiaviidakon eräselviytyjä tuskastuu. Vaikka myös Kelalla olisi petrattavaa (lue esimerkiksi täältä, miten mielivaltaista Kelan avoliiton tulkinta puutteellisen ohjeistuksen vuoksi on), olisi suurin osa valituksista syytä kuitenkin kohdentaa Arkadianmäelle. Suuret linjat siitä, millainen opiskelijan toimeentulon pohja todella on, päätetään eduskunnassa - ei Kelassa. Ja nämä linjat eivät ole lähiaikoina olleet opiskelijoille kaunista katseltavaa – niiden seurauksena noin puolet Helsingin yliopiston opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella.

Vaalikeväänä 2019 HYY on yhdessä koko opiskelijaliikkeen kanssa vaatimassa parempaa.

Kun sosiaaliturvauudistus on lähes jokaisen puolueen kärkitavoitteissa, on aika keskustelulle opiskelijoiden toimeentulon tilasta otollinen. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on luotu hyvin erilaisena aikana. Tarve kokonaisvaltaiselle uudistukselle on huutava ja opiskelijat ovat tämän joukon äänekkäässä eturivissä. Me tarvitsemme sosiaaliturvan uudistuksen ja me tarvitsemme opiskelijat osaksi sitä. Pitkällä tähtäimellä vain vastikkeeton perustulo voi aidosti vastata nykymaailman kansalaisen tarpeisiin, joissa opiskelu, työelämä, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys, vanhempainvapaat, sairaslomat ja lukemattomat muut elämäntilanteet sekoittuvat ja tarve vakaalle, turvalliselle toimeentulopohjalle kasvaa.

Mutta kuten viimeisin sotesoppa on osoittanut, suuret muutokset eivät synny nopeasti. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole varaa odottaa. Jokainen odotettu päivä on euroja pois opiskelijan lompakosta. Tämän vuoksi lyhyemmän aikavälin, oikeastaan aivan juuri nyt heti –aikavälin, tavoitteemme on nostaa opintorahaa sadalla eurolla kuukaudessa. Tämä tekisi opintorahaan lopulta vain maltillisen noston verrattuna siihen, mitä se ennen 2017 leikkauksia oli. Yleinen hintataso kasvaa, vuokratasosta puhumattakaan. Eikö olisi kohtuullista ottaa opintoraha tähän trendiin mukaan?

Samalla tahdomme muistuttaa siitä, että yleinen asumistuki, jonka piiriin opiskelijat siirtyivät, on kaiken oikeustajun vastaisesti ruokakuntakohtainen etuus. Asumistuki on tuotava 2000-luvulle ja tunnustaa se tosiasia,etteivät kämppiksen tulot kerry yhteiseen kolikkopossuun. Uuden eduskunnan tulee saattaa maaliin yleisen asumistuen henkilökohtaisuus.

Vakaa ja riittävä toimeentulo antaa opiskelijalle pohjan, jonka päälle elämänsä rakentaa. Se on tärkeintä, mitä yhteiskunta voi Suomen tulevaisuuden osaajille tarjota.

Tämän takia vaadimme!

→ Yleinen asumistuki on muutettava henkilökohtaiseksi, jotta asuinkumppanin tulot eivät vaikuta tuen määrään
→ Opintorahaa on korotettava 100 eurolla kuukaudessa
→ Opiskelijoiden on oltava mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
→ Paras tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä on vastikkeeton perustulo.

Anna Lemström
Hallituksen toimeentulokysymyksistä vastaava jäsen

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden toimeentulotilanteesta.

Olipa kerran joukko innostuneita, mutta vähän epävarmoja opiskelijoita. Heidän tehtävänään oli yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa edistää kanssaopiskelijoiden terveyttä. Kuitenkaan heillä ei ollut juuri omaa kokemuspohjaa enempää tietoa siitä, miten kanssaopiskelijat voivat ja mitkä heidän terveydelliset haasteensa olivat. Siksi tehtävästä oli vaikeaa saada otetta, mikä turhautti.

Turhautumisesta kasvoi halu selvittää, mitä kanssaopiskelijoille todellisuudessa kuuluu. Syksyllä 2018 HYY, joka rekrytoi ja tukee YTHS:n terveystyöryhmien opiskelijaedustajia tehtävissään, järjesti heille työpajan, jossa yhdessä kehittäen syntyi hyvinvointikysely. Kyselyn tehtävänä on vastata kysymykseen: miten Helsingin yliopiston opiskelijat voivat?

Kansallisesta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta tiedämme, että korkeakouluopiskelijoista jopa 30 prosenttia raportoi kärsivänsä psyykkisistä vaikeuksista. Tutkijoiden Juhani Saaren ja Tiia Villan mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmien kroonistuminen sekä yksinäisyys ja läheisten keskustelutuen puute selittävät psyykkisen oireilun kasvua 2000-luvun alkuun verrattuna. Toimeentulo-ongelmien edessä yliopisto on voimattomampi kuin kamppailussa yksinäisyyttä vastaan. Kokevatko Helsingin yliopiston opiskelijat kuuluvansa ryhmään?

Yliopiston tasolla hyvinvointikyselyn tuloksia voidaan hyödyntää koko yliopistoa koskevien päätösten valmistelussa. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun vuonna 2021 käyttöön otettava yliopistojen uusi rahoitusmalli ohjaa niitä saamaan mahdollisimman suuren osan opiskelijoista valmistumaan tavoiteajassa. Hyvinvoiva opiskelija pystyy opiskelemaan sujuvasti.

Tiedekuntatasolla tuloksia voidaan tarkastella itsenäisesti ja suhteessa muiden tiedekuntien keskiarvoihin. Missä asiassa omalla tiedekunnalla on parannettavaa ja missä on varaa jakaa tietämystä muille? Tarttumalla löydettyihin heikkouksiin ja päättämällä, miten tilanne saadaan parannettua sekä panostamalla suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti valittuihin keinoihin, opiskelijoiden hyvinvointia voidaan parantaa ja samalla yliopiston päämääriä edistää.

Jotta kaikki tämä olisi mahdollista, HYYn hyvinvointikysely tarvitsee vakuuttavan määrän vastaajia. Suurkiitos sinulle, joka olet jo vastannut kyselyyn! Jos et ole vielä vastannut, teethän sen viipymättä. Sen lisäksi, että autat HYYtä ja terveystyöryhmien opiskelijaedustajia tekemään vaikuttavampaa edunvalvontaa sinun ja kanssaopiskelijoiden puolesta, voit vastattuasi kyselyyn osallistua hyvinvointiaiheisten tuotepalkintojen arvontaan!

Nyt maaliskuussa HYY etsii jälleen uusia opiskelijaedustajia terveystyöryhmiin. Tällä kertaa he eivät jää omien ja lähipiirinsä käsitysten varaan, vaan he saavat käyttöönsä HYYn hyvinvointikyselyn datan oman tiedekuntansa opiskelijoista. He ovat toivottavasti yhtä innokkaita kuin edeltäjänsä, mutta tiedon turvin entistäkin varmempia.

Vastaa HYYn hyvinvointikyselyyn täällä (kysely sulkeutuu 31.3.):
http://bit.ly/hvkysely

Hae terveystyöryhmän opiskelijaedustajaksi (haku päättyy 24.3.):
https://hyy.helsinki.fi/fi/terveystyoryhmahaku

Sofia Lindqvist
HYYn asiantuntija (asuminen, terveys, kaupunki)

Opetus- ja kulttuuriministeriön Visio 2030 -tiekartan toimeenpanosuunnitelma julkaistiin tammikuun lopussa. On ilo, että sen puitteissa pyritään kehittämään korkeakoulujen henkilöstön hyvinvointia: “Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi” on yksi tiekartan kehittämisohjelmista.

Henkilöstön lisäksi opiskelijoiden hyvinvointi vaatii huomiota. Elämme monen tekijän ristipaineessa. Opintojen suorittamisen ohessa meidän pitäisi hankkia toimeentulo, luoda tulevaisuuden työllistymistä edistäviä verkostoja ja pelastaa maailma. Ei ihme, että tutkimusten mukaan kolmannes meistä ei voi psyykkisesti hyvin.*

Valitettavasti Visio 2030 -työn tulokset ovat omiaan aiheuttamaan meille entistä enemmän pahoinvointia. Vision puitteissa valmisteltiin myös yliopistojen uusi rahoitusmalli, joka astuu voimaan vuonna 2021. Rahoitusmalli palkitsee yliopistoja sen mukaisesti, kuinka paljon opiskelijoita niistä valmistuu, ja miten he valmistuvat. Eniten yliopistot tulevat saamaan valtiolta rahoitusta niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat tavoiteajassa. Vähiten korkeakoulut taas tienaavat niistä opiskelijoista, jotka suorittavat toista tutkintoaan.**

Yliopistoilla on siis pian uusia taloudellisia kannusteita saada opiskelijat opinahjosta mahdollisimman ripeästi pihalle. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan paljon myös opiskelun arkeen. Toivomme ylioppilaskunnassa, että tutkintojen suorittamista edistetään opiskelijaystävällisillä keinoilla. Emme kaipaa keppejä vaan satsauksia hyvinvointiimme. Niitä ovat muun muassa riittävät opintopsykologipalvelut, joustavat opiskelumuodot sekä häirinnästä ja kiusaamisesta vapaa oppimisympäristö.  Valmistumistamme edistää myös laadukas opintojen ohjaus. Työ sen kehittämiseksi on Helsingin yliopistossa onneksi jo aloitettu. Tästä esimerkkinä on nyt helmikuussa avattu opiskelijoiden oma Ohjauskulma!***

Opiskelijan ohjauksen ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi alalta toiselle siirtymisen sujuvoittaminen tulee korkeakouluille ajankohtaiseksi. Kun valtiovalta hankaloittaa toisen tutkinnon suorittamista ensikertalaiskiintiöiden lisäksi korkeakoulujen rahoitusmallin kautta, on opiskelijan tärkeää voida vaihtaa suuntaa kesken opintojen. Harva meistä tietää ensimmäistä opiskelupaikkaa hakiessaan, mitä todellisuudessa haluaa vanhempana opiskella tai tehdä työkseen.

Tehdään koko yliopistoyhteisönä yhdessä töitä sen eteen, että rahoitusmalliin sopeutuminen toteutetaan Helsingin yliopistossa mahdollisimman opiskelijaystävällisesti!

Aleksi Rytkönen
Kirjoittaja on yksi kolmesta HYYn hallituksen koulutuspoliittisesta vastaavasta.


*YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 http://www.yths.fi/kott2016

**Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote korkeakoulujen uudesta rahoitusmallista 17.1.2019
https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluille-uusi-rahoi... ja ylioppilaskuntien vuoden 2018 syksyllä julkaisema kannanotto aiheesta: https://hyy.helsinki.fi/fi/content/laadukasta-osaamista-ja-monialaisia-i...

*** Opiskelijoiden oma Ohjauskulma avautuu Kaisa-taloon helmikuussa 2019. Kulmassa opiskelijat saavat matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa muun muassa hyvinvointiin, työnhakuun ja digitaitoihin liittyen.
https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/ohjauskulma


Helsingin yliopiston ylioppilaskunta täytti tänä vuonna 150 vuotta. Tällä varsin kypsään ikään ehtineellä ylioppilaskunnalla on takanaan vaiheikas nuoruus. Jo 1800-luvulla ylioppilaat olivat rakentamassa tätä maata sekä luomassa sille kirjakieltä, lippua, Maamme-laulua ja identiteettiä. Ylioppilaita taisteli sisällisodassa molemmilla puolilla ja sodan jälkeen ylioppilaat osallistuivat maan poliittisen ja taloudellisen järjestelmän vakiinnuttamiseen. 1950-luvulla ylioppilaat huolestuivat kehitysmaiden tilanteesta ja olivat tuomassa kehitysavun Suomeen. 

Opiskelijaradikalismi kukoisti, kun ylioppilaskunta täytti 100 vuotta. Vanha Ylioppilastalo vallattiin, koska ylioppilaskunnan katsottiin olevan irtautunut opiskelijan arjesta. Ylioppilaskunta koettiin tärkeäksi, mutta etäiseksi yhteisöksi. Toisin kuin 50 vuotta sitten, tänä juhlavuonna ylioppilaskunta on korostanut tarvetta yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä yhdenvertaisuuteen. On mietitty, kuinka kaikki opiskelijat pidetään mukana.

Ylioppilaskunta on kuin pieni kunta kaupungin sisällä. Se kokoaa yhteen eri puolilta maata ja maailmaa tulleet opiskelijat sekä  tarjoaa yhteisön, turvaverkon ja hauskanpitoa. Yhteisöllisyyttä voi ajatella myös laajemmin, osana kaupunkiyhteisöä ja Suomea: sosiaalinen eriytyminen ja osattomuus ovat kasvavien kaupunkien haasteita. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, yksinäisyys lisääntynyt ja asuinalueet alkaneet eriytyä toisistaan. Yhteisöllisyyden tarve korostuu ja siksi on tärkeää, että opiskelijoiden yhteisöllisyys ulottuu tässä kaupungissa myös oman yhteisön ulkopuolelle.

Uusi aika ei vaadi eristäytymistä omiin yhteisöihimme, vaan yhdessä tekemistä ja vastuun kantamista myös sellaisista ongelmista, jotka eivät sijaitse omalla takapihalla tai nurkan takana. Se vaatii lähimmäisyyden ja yhteisen uudelleenmäärittelyä. Yhteisöllisyyttä on katsottava laajemmin kuin oman yhteisön ominaisuutena. Uusi aika on nähtävä valmiutena puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja joukkovoimana sivistyksen ja ihmisarvon puolustamisessa.

Myös tulevaisuudessa ylioppilaskunnan on uskallettava olla radikaali sekä valmis aiheuttamaan myös pahennusta ja ravistelemaan olemassa olevia valtarakenteita, jos ne estävät kehitystä. Sen on uskallettava toimia yhteiskunnan heikompien puolesta sekä niiden, joiden elämää leimaa näköalattomuus ja osattomuus. Ylioppilaskunnan on osallistuttava yhteiseen tekemiseen, jolla rakennetaan parempaa kaupunkia kaikille ja uskallettava visioida suuria, vaatia mahdottomuuksia ja elää niitä todeksi.

Kun katson seuraavaa 150 vuotta, näen ylioppilaskunnan, joka käyttää yhteisöllisyyttään voimavarana yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja sivistyksen edistämisessä. Näen ylioppilaskunnan, joka toimii aktiivisesti opiskelijoille tärkeiden arvojen puolustajana kaupungissa ja yhteiskunnassa. Näen ylioppilaskunnan muuttamassa maailmaa.

Suvi Pulkkinen

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja. Hän on opiskellut Helsingin yliopistolla koulutussosiologiaa ja -politiikkaa ja toimi opiskeluaikanaan aktiivisesti eri järjestöissä ja ylioppilaskunnassa. 

Kuvassa Noora Paakki nojaa kaiteeseen vanhan talon portaikossa

Pystyt varmasti muistuttamaan mieleesi ne tunteet, joita koit saadessasi tiedon: ”Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty opiskelemaan!” Tunteet saattoivat olla kutkuttavan jännittäviä, ehkä vähän pelonsekaisiakin, mutta pohjimmiltaan varmasti innokkaita, iloisia ja tyytyväisiä. Opiskelun alettua mukaan astui kuitenkin monet realiteetit opiskeluajan haastavuudesta ja kuormittavuudesta. Opiskeluajan äärimmäistä stressaavuutta ei käy kieltäminen - sen pyörteissä elämänhallintataidot saavat suuren roolin.

Opiskelun aikana sekä ulkoiset että sisäiset odotukset usein kasvavat ja stressinsieto ja -hallintakyvyt joutuvat koetukselle. Myös aivotyöskentely nousee uuteen ulottuvuuteen ja elämänhallintataidot punnitaan. Puhumattakaan siitä, jos opiskeluaikaa täydennetään vielä samanaikaisesti palkkatyötä tekemällä: yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista yli puolella on työsuhde opintojen ohessa. Näiden tekijöiden lisäksi myös muut elämäntilanteeseen ja olosuhteisiin sekä yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvät seikat vaikuttavat opiskeluaikana koettuun kuormitukseen. Kaiken kaikkiaan tämä paletti on todellinen haaste kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. 

Näitä opiskeluaikaisia haasteita pohtiessa on syytä miettiä, millä tavoilla kuormitusta voisi lieventää ja tehdä haastavasta elämän jaksosta himpun verran kevyemmän. Päteekö vanha sanonta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” tässä kohtaa? Mielestäni ennemminkin ”raskas työ vaatii entistä raskaammin huomiota hyvinvoinnista huolehtimiseen”.

Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen on monia keinoja. Aiemmin mainitsemaani vanhaan sanontaan liitetään usein viittaus päihteiden käytöstä rentoutumiskeinona. On kiistaton tosiasia, että bileet ja päihteiden käyttö ovat osa opiskelijakulttuuria, mutta nykyisin opiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä ja raittiiden yliopisto-opiskelijoiden määrä on jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Päihteiden käytön ei ole todettu keventävän kuormitusta pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan satunnaisesti ja lyhytaikaisesti. Siksi ajatukset on syytä kääntää muihin stressinhallintakeinoihin.

Lyhytkestoisten stressin lieventämisen tapojen sijaan parhaaksi on osoitettu sellaiset keinot, joita on mahdollista toteuttaa osana arkea, päivän mittaan, iltaisin tai viikonloppuisin. Lisäksi on osoitettu, että vapaa-ajan toiminnot eivät välttämättä ole itsessään palauttavia. Niihin liittyvät psykologiset kytkennät, kuten ajatusten irrottaminen arjesta ja työstä, rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja tunne siitä, että ohjat ovat omissa käsissä lisäävät jaksamista.

Jokaisen on hyvä pohtia ja tunnistaa ne kuormitusta ja stressiä lieventävät keinot, jotka toimivat juuri itselle ja palauttavat opiskelussa kulutettuja voimavaroja. Voisivatko juuri sinulle sopivia arjen pakomatkoja olla esimerkiksi

  • liikkuminen tai pelaaminen
  • luonnosta nauttiminen
  • käsitöiden tekeminen tai askartelu
  • kulttuuri- tai taideharrastus, ehkä elokuvat
  • ystävien, perheen tai lemmikin kanssa vietetty yhteinen aika
  • kirjoittaminen tai valokuvaaminen
  • sudokujen tai sanaristikoiden täyttäminen
  • tarpeellinen päämäärätön vetelehtiminen tai joutenolo?

Muistathan, että raskas työ vaatii entistä lujempaa huomion suuntaamista omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Keskity sen vuoksi niihin asioihin, joiden avulla juuri sinä palaudut ja rentoudut aidosti arjen pyörteissä.

 
Kirjoittaja:
Noora Paakki
hankesuunnittelija, Nyyti ry
KUPLA –hanke
 
 
Lähteet: 
 
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf 
 
Sonnentag & Fritz 2007. The Recovery Experience Questionnaire: Development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12, 204– 221.
 
Tilastokeskus: Koulutustilastot - Opiskelijoiden työssä käynti 2015. https://www.stat.fi/til/opty/2015/opty_2015_2017-03-17_fi.pdf 

Sivut