Toimeentulo opiskelijan turvana vai turmana?

19.03.2019




Tämä teksti on osa blogisarjaa, jossa ylioppilaskunnan hallituslaiset avaavat ajatuksiaan HYYn kolmesta eduskuntavaalien vaikuttamiskärjestä.

Oikeutettua köyhyyttä?

Heikko tulotaso on kyllä opintojen aikana ihan ymmärrettävää. Kyllähän se sitten myöhemmin korvataan, kun korkeakoulutettu takoo miljoonia tilillensä. Sitä paitsi, nuorten pitää oppia aikuisiksi kovaan kylmään maailmaan.

On surullisen yleinen näkemys, että köyhyys korkeakouluopintojen aikana on oikeutettua. Tätä ajatusketjua viedään kuitenkin harvemmin loppuun asti. Tulevaisuuden miljoonat eivät paljoa lohduta, kun opiskelija jättää tarvitsemansa lääkkeet ostamatta tyhjän kukkaron vuoksi. Kun laskut siirtyvät perintään, on puhe ”sijoituksesta omaan tulevaisuuteen” oikeastaan silkkaa kettuilua. Suomalaisten elintaso ja asumisen laatu ovat yleisesti ottaen nousseet viime vuosikymmeninä, mutta opiskelijat ovat jääneet junasta laiturille. Opiskelijat ovat olleet tämän vuosikymmenen talouspolitiikan suurimpia häviäjiä. Samalla tämän päivän kolmikymppiset tulevat ansaitsemaan edeltäviä sukupolvia vähemmän, eikä korkeakoulutus enää takaa vakituista työpaikkaa.

Opiskelijat ovat   ainoa ihmisryhmä, joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa tähden. Käytännössä opiskelija ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, perustuslain takaamaan viimesijaiseen turvaan, ilman, että on ensin nostanut täydet opintolainat. Kyllä – jos opiskelija päättääkin ostaa ne tarvitsemansa lääkkeet, hän saattaa hyvinkin ostaa ne velkarahalla. Opiskelijat velkaantuvat nykypäivänä ennätystahtia ja yhä useampaa odottaa valmistumisen jälkeen 30 000 euron lasku.

On kestämätöntä kuvitella, että opiskeluaika on oikeutus köyhyydessä kärsimiselle. On tutkimuksin todistettu, että taloudellinen ahdinko vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. 70 % opiskelijoistamme kertoo vaikutuksista myös opintojen etenemiseen: työnteko, jota suurin osa tekee vain turvatakseen perustoimeentulonsa, hidastaa opintoja. Korkeakouluissamme opiskelee nuori sukupolvi, joka valmistuu työelämään uupuneena, maansa myyneenä ja velkaantuneena. Näilläkö aineksilla rakennetaan Suomesta globaali edelläkävijä?

Yhdessä vaatimassa parempaa

Opiskelupiireissä toistuu usein jaettu ärtymys Kelaa kohtaan. Yrittäessä laskea Kelan laskurien avulla sallittua määrää ansiotuloa, lähettäessä selvityksiä opintojen edistymisestä ja pähkäillessä onko nyt oikeutettu toimeentulotukeen, jopa byrokratiaviidakon eräselviytyjä tuskastuu. Vaikka myös Kelalla olisi petrattavaa (lue esimerkiksi täältä, miten mielivaltaista Kelan avoliiton tulkinta puutteellisen ohjeistuksen vuoksi on), olisi suurin osa valituksista syytä kuitenkin kohdentaa Arkadianmäelle. Suuret linjat siitä, millainen opiskelijan toimeentulon pohja todella on, päätetään eduskunnassa - ei Kelassa. Ja nämä linjat eivät ole lähiaikoina olleet opiskelijoille kaunista katseltavaa – niiden seurauksena noin puolet Helsingin yliopiston opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella.

Vaalikeväänä 2019 HYY on yhdessä koko opiskelijaliikkeen kanssa vaatimassa parempaa.

Kun sosiaaliturvauudistus on lähes jokaisen puolueen kärkitavoitteissa, on aika keskustelulle opiskelijoiden toimeentulon tilasta otollinen. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on luotu hyvin erilaisena aikana. Tarve kokonaisvaltaiselle uudistukselle on huutava ja opiskelijat ovat tämän joukon äänekkäässä eturivissä. Me tarvitsemme sosiaaliturvan uudistuksen ja me tarvitsemme opiskelijat osaksi sitä. Pitkällä tähtäimellä vain vastikkeeton perustulo voi aidosti vastata nykymaailman kansalaisen tarpeisiin, joissa opiskelu, työelämä, yrittäjyys ja kevytyrittäjyys, vanhempainvapaat, sairaslomat ja lukemattomat muut elämäntilanteet sekoittuvat ja tarve vakaalle, turvalliselle toimeentulopohjalle kasvaa.

Mutta kuten viimeisin sotesoppa on osoittanut, suuret muutokset eivät synny nopeasti. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole varaa odottaa. Jokainen odotettu päivä on euroja pois opiskelijan lompakosta. Tämän vuoksi lyhyemmän aikavälin, oikeastaan aivan juuri nyt heti –aikavälin, tavoitteemme on nostaa opintorahaa sadalla eurolla kuukaudessa. Tämä tekisi opintorahaan lopulta vain maltillisen noston verrattuna siihen, mitä se ennen 2017 leikkauksia oli. Yleinen hintataso kasvaa, vuokratasosta puhumattakaan. Eikö olisi kohtuullista ottaa opintoraha tähän trendiin mukaan?

Samalla tahdomme muistuttaa siitä, että yleinen asumistuki, jonka piiriin opiskelijat siirtyivät, on kaiken oikeustajun vastaisesti ruokakuntakohtainen etuus. Asumistuki on tuotava 2000-luvulle ja tunnustaa se tosiasia,etteivät kämppiksen tulot kerry yhteiseen kolikkopossuun. Uuden eduskunnan tulee saattaa maaliin yleisen asumistuen henkilökohtaisuus.

Vakaa ja riittävä toimeentulo antaa opiskelijalle pohjan, jonka päälle elämänsä rakentaa. Se on tärkeintä, mitä yhteiskunta voi Suomen tulevaisuuden osaajille tarjota.

Tämän takia vaadimme!

→ Yleinen asumistuki on muutettava henkilökohtaiseksi, jotta asuinkumppanin tulot eivät vaikuta tuen määrään
→ Opintorahaa on korotettava 100 eurolla kuukaudessa
→ Opiskelijoiden on oltava mukana sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.
→ Paras tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä on vastikkeeton perustulo.

Anna Lemström
Hallituksen toimeentulokysymyksistä vastaava jäsen

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden toimeentulotilanteesta.

Kommentit

Keijo Kaarisade
10.04.2019 15:07
En kannata. T: HYY:n jäsen Keijo

Lisää uusi kommentti